ELO-hanke

  • Kun Nalle Puh jäi tien varteen

    Minulle sattui jokin aika sitten pieni kohtaa­mi­nen, joka jäi mieleeni paljon pidem­mäksi aikaa kuin olisin osannut odottaa. Olin ajamassa kotiin kotika­dul­lani. Olin ehkä tulossa kaupasta, en enää edes muista mistä tarkal­leen. Huoma­sin tien varressa äidin ja kolme lasta kävele­mässä kohti uimaran­taa. Heillä oli mukanaan uimaren­kaat ja pyyhkeet olalle heitet­tyinä. Kaksi lapsista piti kiinni lasten­vau­nuista ja…

  • Kansain­vä­li­nen opiske­lija median risti­pai­neessa

    Opiske­len tässä töiden ohessa, vapaa-ajallani, mutta olen aina pyrki­nyt siihen, että opiske­luun liitty­vät tehtä­vät ja kehit­tä­mis­työt liitty­vät tavalla tai toisella omaa työsar­kaani. Olen viime ajat tehnyt tehtä­viä HUMAK:in Monimuo­toi­suus kurssille ja yksi tehtä­vistä oli diskurs­sia­na­lyy­sin tekemi­nen jostain tietystä ihmis­ryh­mästä, joka voitai­siin yleisesti sijoit­taa ns. margi­naa­liin. Valit­sin kansain­vä­li­set opiske­li­jat, ehkä siksi, että he eivät suora­nai­sesti näy…

  • Piirrettyjä erilaisista kulttuureista kotoisin olevia ihmisiä

    Liperin kunta mukana rasis­min vastai­sessa sitou­muk­sessa

    Sitoumuksen toimien kautta Liperin tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja rakentaa konkreettisia toimintamalleja.

  • Sanat ovat tekoja ≈ Me puhumme teoin

    On rasis­min vastai­sen viikon ensim­mäi­nen päivä. Teema menee iholle tai oikeam­min ihon alle. Samalla kun se herät­tää minussa ahdis­tusta, tuo se myös iloa ja innos­tusta. Ilo siitä, että juuri nyt tämä tärkeä teema noste­taan esille raken­ta­vasti, edes yhden viikon verran, sillä muina viikkoina aihetta käsitel­lään usein somessa kärjis­te­tysti ja raivok­kaasti. On lähes mahdo­tonta puhua rasis­mista…

  • Kuka käyttää ja ketä?

    Maahan­muu­ton ympärillä vellova keskus­telu jatkuu edelleen. Taustalla on selkeästi pelko siitä, että Suomea riiste­tään ja hyväk­si­käy­te­tään vastik­keet­to­masti. Myös viime­ai­kai­nen keskus­telu kotihoi­don­tuen siirtä­mi­sestä ns. Norjan malliin on tästä esimerkki. Norjan mallissa edelly­te­tään kolmen vuoden asumi­sai­ka­vaa­ti­musta, jotta kotihoi­don­tu­kea voisi saada ja hoitaa lapsia kotona. Tämä ohjaa lapsia varhais­kas­va­tuk­seen ja vahvis­taa lasten integroi­tu­mista, mutta herää kysymys: laitaako se…

  • Säästöt laske­taan euroissa — seurauk­set ihmisissä

    Kotou­tu­mi­sen kentän lakieh­do­tuk­sia Työpöy­däl­täni lähti juuri eteen­päin kunnan päätök­sen­te­ko­ko­neis­toon kaksi lausun­toa kotou­tu­mi­sen kentän lakieh­do­tuk­siin. Nämä kaksi lausun­toa ovat työllis­tä­neet viime aikoina omaa kalen­te­riani aika paljon, ne ovat olleet raskaita niin työai­ka­re­surs­sien suhteen kuin henki­ses­ti­kin. Lausun­to­kier­rok­sella on laki kotou­tu­mi­sen edistä­mi­sestä (TEM) sekä esitys­luon­nos laeiksi yleis­tu­ki­lain, kotou­tu­mi­sen edistä­mi­sestä annetun lain sekä yleisistä kieli­tut­kin­noista annetun lain muutta­mi­sesta (STM).…

  • Naiset, jotka muova­si­vat ihmisoi­keuk­sien julis­tusta

    Tänään on kansain­vä­li­nen ihmisoi­keuk­sien päivä. YK:n yleis­ko­kous hyväk­syi 10. päivä joulu­kuuta vuonna 1948 ihmisoi­keuk­sien yleis­maa­il­mal­li­sen julis­tuk­sen. Tämä julis­tus on yksi maail­man eniten laina­tuim­mista ja käänne­tyim­mistä dokumen­teista.  Tästä lähtien meitä on ohjan­nut julis­tus, joka kieltää syrjin­nän esimer­kiksi rotuun, ihonvä­riin, sukupuo­leen, kieleen, uskon­toon, poliit­ti­seen tai muuhun mieli­pi­tee­seen, kansal­li­seen tai yhteis­kun­nal­li­seen alkupe­rään, varal­li­suu­teen, synty­pe­rään tai muuhun asemaan perus­tuen. Toki…

  • Liperin vaakunalogo harmaalla pohjalla.

    Jokai­nen lapsi ansait­see turval­li­sen tulevai­suu­den

    Tänään viete­tään lasten oikeuk­sien päivää ja Suomi­kin on allekir­joit­ta­nut YK:n lasten oikeuk­sien sopimuk­sen. Tämä tarkoit­taa, että jokai­sella lapsella, riippu­matta hänen synty­pe­räs­tään, kieles­tään tai statuk­ses­taan on yhtäläi­set oikeu­det turval­li­suu­teen ja rauhaan, koulu­tuk­seen, omaan kieleen ja kulttuu­riin, leikkiin, ystäviin ja arkeen. Ja ennen kaikkea oikeus tulla kuulluksi. Ja erityi­sesti maahan­muut­ta­ja­lap­sille ja nuorille tämä tarkoit­taa oikeutta kasvaa ja…

  • Kulttuu­ri­sen­si­tii­vistä ravin­to­te­ra­piaa? — Ollako vaiko eikö olla?

    Ja taas minä kirjoi­tan ruuasta! Mutta mitä muuta­kaan sitä voi, sillä tänään, 16.10., on Maail­man ruoka­päivä. Päivä kutsuu meitä pohti­maan suhdet­tamme ruokaan. Samalla kun miljoo­nat näkevät nälkää ympäri maail­maa, heite­tään ruokaa hävik­kinä roskiin, samalla kun ylipai­noi­sia on yhä enemmän. Ja meillä jokai­sella on oma suhteemme ruokaan. Mutta harva meistä suhtau­tuu ruokaan kuiten­kaan välin­pi­tä­mät­tö­mästi. Itse rakas­tan…

  • Liperin vaakunalogo harmaalla pohjalla.

    Rauha ei ole vain sodan puuttu­mista

    Tänään 21.9 viete­tään kansain­vä­listä rauhan päivää. Sota on meitä lähem­pänä kuin vuosiin, se näkyy mediassa mutta se myös kävelee vastaan kaduilla ja asuu kanssamme arjessa. Ukrai­na­lai­set ovat asettu­neet osaksi suoma­lai­sia yhtei­söjä ja työpaik­koja, ja sodasta on tullut osa myös meidän arkeamme, kaukai­nen osa, mutta silti. Sodilla ja konflik­teilla on valta­via seurauk­sia yhteis­kun­tien ja yksilöi­den elämään.…

  • Kulttuu­rien sydänää­niä – lauta­sel­li­nen ruokaa

    Muistuuko kenen­kään mieleen juhlaa tai erityis­ti­lai­suutta, johon EI liittyisi ruokaa? Me löysimme yhden, kun pohdimme tätä töissä: itsenäi­syys­päi­vän. Toki silloin suurin osa meistä kilis­te­lee kuohu­vaa televi­sion ääressä katsel­len itsenäi­syys­päi­vän vastaan­ot­toa, kun valta­kun­nan silmää­te­ke­vät kokoon­tu­vat juhlis­ta­maan itsenäi­syyttä notku­vien pöytien ääreen. Ja saattaapa meillä itsel­lä­kin olla jotain spesi­aa­li­syö­tä­vää. Jouluna meillä on laati­kot ja kinkkua, pääsiäi­senä mämmiä ja…

  • Yhteis­ke­hit­tä­mi­sen anato­mia – psyko­lo­gi­nen turval­li­suus on kehit­tä­mi­sen elinehto

    Olen viime aikoina oival­ta­nut entistä vahvem­min sen, että organi­saa­tioi­den välisessä yhteis­ke­hit­tä­mi­sessä, jos missä, pitää pystyä raken­ta­maan psyko­lo­gi­sesti niin turval­li­nen ilmapiiri, että saa ja uskal­taa tuulet­taa omia ajatuk­si­aan, kysyä, kysee­na­lais­taa ja olla eri mieltä, ilman että kukaan vetää siitä hernettä nenään. Puhumme paljon siitä, että työyh­tei­söi­den pitää kiinnit­tää erityi­sesti huomiota psyko­lo­gi­sen turval­li­suu­den raken­ta­mi­seen organi­saa­tioi­den sisällä, sillä…