Koulut

Opetus­suun­ni­telma

Perus­o­pe­tuk­sen järjes­tä­mistä ohjaa­vat opetusta koskeva lainsää­däntö, opetus­suun­ni­tel­man valta­kun­nal­li­set perus­teet ja opetus­suun­ni­telma.

Opetus­hal­li­tus laatii perus­o­pe­tuk­sen opetus­suun­ni­tel­man perus­teet, jotka velvoit­ta­vat paikal­li­sia opetuk­sen järjes­tä­jiä. Opetus­suun­ni­tel­man perus­teet antavat yhtenäi­sen pohjan paikal­li­sille opetus­suun­ni­tel­mille. Paikal­li­nen opetus­suun­ni­telma, sitä tarken­ta­vat koulu­jen lukuvuo­si­suun­ni­tel­mat sekä muut suunni­tel­mat ohjaa­vat opetusta ja koulu­työtä  tarkem­min ja ottavat huomioon paikal­li­set tarpeet ja näkökul­mat.

Perus­o­pe­tuk­sen opetus­suun­ni­tel­man perus­teet valmis­tui­vat vuonna 2014 ja otettiin käyttöön 1.8.2016. Opetus­suun­ni­tel­man perus­tei­siin on vuoden 2014 jälkeen tehty täsmen­nyk­siä ja lisäyk­siä.

Liperin perus­o­pe­tuk­sessa nouda­te­taan alueel­lista, Joensuun seudun perus­o­pe­tuk­sen opetus­suun­ni­tel­maa.

Opetus­suun­ni­tel­massa määri­tel­lään oppiai­neet, oppiai­nei­den tavoit­teet ja sisäl­löt, jotka perus­tu­vat arvope­rus­tan, oppimis­kä­si­tyk­sen ja toimin­ta­kult­tuu­rin linjauk­siin. Opetus­suun­ni­tel­man on tarkoi­tus tukea koulun toimin­ta­kult­tuu­rin ja pedago­gii­kan kehit­tä­mistä.

Lue lisää alla olevista linkeistä:

Joensuun seudun OPS2016

Perus­o­pe­tuk­sen opetus­suun­ni­tel­man ydinasiat | Opetus­hal­li­tus

Oppilai­den edisty­mistä arvioi­daan jatku­vasti perus­o­pe­tuk­sen aikana. Arviointi voi olla sekä forma­tii­vista että summa­tii­vista.

Forma­tii­vi­sella arvioin­nilla tarkoi­te­taan oppimi­sen aikana tapah­tu­vaa arvioin­tia, jonka tarkoi­tuk­sena on tukea ja ohjata oppimista.

Summa­tii­vi­nen arviointi puoles­taan tehdään lukuvuo­den tai opinto­jak­son päättyessä ja sillä mitataan, kuinka hyvin oppilas on saavut­ta­nut asete­tut tavoit­teet.

Arvioin­nin perus­teella oppilaille annetaan todis­tuk­sia, ja yhdek­sän­nen luokan päätyt­tyä oppilaat saavat perus­o­pe­tuk­sen päättö­to­dis­tuk­sen.

Seuraamme koulussa tarkasti oppilai­den poissao­loja ja niiden syitä. Vastuul­lasi on huoleh­tia, että lapsesi käy säännöl­li­sesti koulua.

Sairaus­pois­sao­lot

Ilmoita lapsesi sairas­tu­mi­sesta ensim­mäi­senä poissao­lo­päi­vänä Wilman kautta. Lapsesi tehtä­vänä on selvit­tää omatoi­mi­sesti poissao­lo­päi­vinä saadut koulu­teh­tä­vät ja tehdä niitä mahdol­li­suuk­sien mukaan. Terveh­dyt­ty­ään lapsi selvit­tää yhdesä opetta­jan kanssa, mitä asioita koulussa on käyty sairas­päi­vien aikana. Lapsi voi saada tarvit­taessa tukio­pe­tusta.

Luval­li­set poissao­lot ja lomat

Ano luval­lista poissao­loa tai lomaa kirjal­li­sesti etukä­teen Wilmassa.

Enintään kolmen koulu­päi­vän mittai­set vapau­tuk­set koulu­työstä myöntää opettaja. Pidem­mät poissao­lo­lu­vat myöntää rehtori/koulunjohtaja.

Opettaja antaa lapsel­lesi ennen lomaa tehtä­vät, jotka lapsen tulee tehdä ennen kouluun palaa­mista. Loman takia opiske­lussa jälkeen jääneelle oppilaalle annamme tukio­pe­tusta harkin­nan­va­rai­sesti. Tukio­pe­tusta annetaan ensisi­jai­sesti erityistä tukea tarvit­se­ville ja esimer­kiksi pitkistä sairas­ta­pauk­sista johtu­viin tilapäi­siin oppimis­vai­keuk­siin.

Luvat­to­mat poissao­lot

Mikäli lapsesi on luvat­to­masti poissa koulusta, opettaja ottaa sinuun yhteyttä syyn selvit­tä­mi­seksi ja sovitte, miten poissaolo korva­taan. Keskus­te­lemme luvat­to­mista poissao­loista myös lapsesi kanssa. Luvat­to­miin poissao­loi­hin annamme tukio­pe­tusta harkin­nan­va­rai­sesti.

Mikäli luvat­to­mat poissao­lot jatku­vat, keskus­te­lemme asiasta viipy­mättä huolta­jien kanssa ja ohjaamme oppilaan tarvit­taessa opiske­lu­huol­lon  tuen piiriin

Oppilaan poissao­lo­jen seuraa­mi­nen koulussa

Poissao­loja pyritään ehkäi­se­mään varhai­sella puuttu­mi­sella ja tiiviillä yhteis­työllä huolta­jien kanssa. Turval­li­nen ilmapiiri, lapsen osalli­suu­den vahvis­ta­mi­nen, mielek­käi­den oppimis­ko­ke­mus­ten tarjoa­mi­nen sekä itsetun­non tukemi­nen ovat keskei­siä tekijöitä myös poissao­lo­jen ennal­taeh­käi­syssä. Jokai­nen opettaja on velvol­li­nen kirjaa­maan oppilaan poissao­lot Wilmaan siten, että oppilaan huolta herät­tä­viin poissao­loi­hin voidaan puuttua ja aloit­taa tarvit­taessa oppilas­huol­lol­li­set toimet.

Poissao­lo­jen seuranta perus­tuu seudul­li­sen linjauk­seen, johon pohjau­tuen Liperin kunnassa on otettu käyttöön alla olevassa taulu­kossa esite­tyt poissao­lo­jen %-rajat ja toimen­pi­teet.

Poissao­loi­hin puuttu­mi­sen tasot

Taso 3 Poissao­loja yli 20 % — inten­sii­vi­set toimet

• Tason 1 ja 2 lisäksi:
  • koulun ja koulun ulkopuo­lis­ten toimi­joi­den koordi­noitu yhteis­työ
  • pedago­gi­set erityis­jär­jes­te­lyt
  • henki­lö­koh­tai­nen tukihen­kilö koulussa

Taso 2 Poissao­loja 10–20 % — kohden­ne­tut toimet käyttöön!

• Tason 1 toimien lisäksi:
  • henki­lö­koh­tai­nen varhai­nen puuttu­mi­nen
  • tausta­syi­den selvit­tä­mi­nen
  • toimin­ta­suun­ni­telma, jossa poiste­taan esteitä ja tuetaan koulun­käyn­tiä

Taso 1 Poissao­loja 1–9 % — yhtei­söl­li­nen oppilas­huolto ja ennal­taeh­käisy kunnossa

• hyväk­syvä kouluil­ma­piiri
• koulun aikui­silla hyvät suhteet oppilai­siin ja huolta­jiin
• poissao­lo­jen merki­tys ymmär­retty koulu­yh­tei­sössä
• poissao­lo­jen seuranta tapah­tuu yhdesä sovitulla tavalla
• läsnä­olon positii­vi­nen huomioi­mi­nen puheen ja Wilma-merkin­tö­jen avulla
• yleisim­mät osallis­tu­mi­sen esteet huomioitu ja poistettu

Poissao­loi­hin puuttu­mi­sen kolme tasoa muodos­tu­vat poissao­lo­jen prosen­tu­aa­li­sista määristä niiden syistä riippu­matta. Prosent­tio­suu­det tulevat kansain­vä­li­sestä koulu­pois­sao­loi­hin liitty­västä tutki­muk­sesta. Poissao­loi­hin puuttu­mi­sen tasot täyden­tä­vät seudul­lista ohjeis­tusta huomioi­den poissao­lo­jen kokonais­mää­rän. Poissao­lo­jen puuttu­mi­sen tasoja voidaan käyttää niin koko koulun toimin­nan tarkas­te­luun kuin yksit­täi­sen oppilaan kohdalla tuen tarpeen kartoit­ta­mi­seen.

Lähtö­koh­tana on, että väliai­kai­sen sairau­den­kin vuoksi koulusta poissao­le­valla on oikeus saada tukea oppimi­seen ja koulun­käyn­tiin.

Poissao­lo­tun­nit — prosent­tio­suu­det

Seuraa­vissa taulu­loissa on lasket­tuna poissao­lo­tun­nit prosent­teina. Taulu­koi­den tehtä­vänä on selkeyt­tää poissao­lo­jen kokonais­ti­lan­teen seuraa­mista ja havain­nol­lis­taa huolen kasvua. Poissao­lo­jen prosent­tio­suuk­sia seura­taan vähin­tään neljän­nes­vuo­sit­tain eli luokanopettaja/ ‑valvoja tarkis­taa luokkansa poissao­lot ennen syyslo­maa, joulu­lo­maa ja talvi­lo­maa sekä hyvissä ajoin ennen koulu­vuo­den päätty­mistä.

Läpi vuoden oppilaan poissao­lo­jen määrää tarkas­tel­laan tarvit­taessa eli huolen herätessä edelli­sen neljän viikon ajalta. Riippuen poissao­lo­jen kerty­mi­sen ajanjak­sosta, toimet puuttua poissao­loi­hin voivat siis olla erilai­set samasta tunti­mää­rästä riippu­matta. Prosent­tio­suuk­sien kanssa yhtä aikaa otetaan huomioon seudul­li­nen poissao­loi­hin puuttu­mi­sen ohjeis­tus.

Kaikki tehdyt toimen­pi­teet kuten yhtey­den­otto oppilaan kotiin tai opiske­lu­huol­lon palve­lui­den konsul­taa­tio tulee kirjata Wilmaan.

Vuodessa on 190 koulu­päi­vää

1. ja 2. luokka, oppitun­teja on noin 798

	4 vko	9 vko syyslo­maan mennessä	18 vko joulu­lo­maan mennessä	26 vko talvi­lo­maan mennessä	38 vko kesälo­maan mennessä
tunnit yht.	84	189	378	546	798
yli 40 %	34-	76-	152-	219-	320-
30–39 %	25–33	57–77	114–151	164–218	240–319
20–29 %	17–24	38–56	76–113	110–163	160–239
10–19 %	8–16	19–37	38–75	55–109	80–159
0–9 %	0–7	0–18	0–37	0–54	0–79

3. luokka, oppitun­teja on noin 874

	4 vko	9 vko syyslo­man mennessä	18 vko joulu­lo­maan mennessä	26 vko talvi­lo­maan mennessä	38 vko kesälo­maan mennessä
tunnit yht.	92	207	414	572	874
yli 40 %	37-	83-	166-	229-	350-
30–39 %	29–36	63–82	125–165	172–228	263–349
20–29 %	19–27	42–62	83–124	114–171	175–262
10–19 %	10–18	21–41	42–82	57–113	88–174
0–9 %	0–9	0–20	0–41	0–59	0–87

4. luokka, oppitun­teja on noin 912

	4 vko	9 vko syyslo­man mennessä	18 vko joulu­lo­maan mennessä	26 vko talvi­lo­maan mennessä	38 vko kesälo­maan mennessä
tunnit yht.	96	216	432	624	912
yli 40 %	38-	86-	173-	250-	365-
30–39 %	29–37	65–85	130–172	187–249	274–364
20–29 %	19–28	43–64	86–129	125–186	182–273
10–19 %	10–18	22–42	43–85	62–124	91–181
0–9 %	0–9	0–21	0–42	0–61	0–90

5. ja 6. luokka, oppitun­teja on noin 950

	4 vko	9 vko syyslo­man mennessä	18 vko joulu­lo­maan mennessä	26 vko talvi­lo­maan mennessä	38 vko kesälo­maan mennessä
tunnit yht.	100	225	450	650	950
yli 40 %	40-	90-	180-	260-	380-
30–39 %	30–39	68–89	135–179	195–259	285–379
20–29 %	20–29	45–67	90–134	130–194	190–284
10–19 %	10–19	23–44	45–89	65–129	95–189
0–9 %	0–9	0–22	0–44	0–64	0–94

7., 8. ja 9. luokka, oppitun­teja noin 1 140

	4 vko	9 vko syyslo­man mennessä	18 vko joulu­lo­maan mennessä	26 vko talvi­lo­maan mennessä	38 vko kesälo­maan mennessä
tunnit yht.	120	270	540	780	1 140
yli 40 %	48-	108-	216-	312-	456-
30–39 %	36–47	80–107	162–215	234–311	342–455
20–29 %	24–35	53–79	108–161	156–233	228–341
10–19 %	12–23	27–52	54–107	78–155	114–227
0–9 %	0–11	0–26	0–53	0–77	0–113