YTYÄ-blogi
YTYÄ-blogi pääkuva
YTYÄ-blogit
YTYÄ logokuvat
YTYÄ-blogit, sisältö
Tutustu YTYÄ-hankkeen blogeihin
YTYÄ -blogi, tammikuu 2023, osa 2
Joka uskaltaa kurkottaa, se voi yltääkin!
Kukaan ei liene välttynyt kieltä koskevilta keskusteluilta viime vuosina. Työelämään liittyen on mm. paljon pohdittu sukupuolineutraalien vastineiden löytämistä nimikkeille kuten palomies, esimies tai puhemies. Lakimiesliitto äänesti vasta viime vuoden loppupuolella liiton nimen muuttamisesta sukupuolineutraaliksi. Tämä muutos jäi puolitiehen, kun liiton brändinimeksi tuli Juristiliitto, mutta virallinen nimi pysyy yhä Lakimiesliittona.
Onko tällä sitten mitään väliä, kun termit eivät ennenkään ole estäneet naisia toimimasta lakimiehinä tai palomiehinä? Sillä on paljonkin väliä, sillä sanoilla on uskomattoman paljon valtaa. Mietipä esimerkiksi näitä osaamiseen liittyviä sanontoja: ”Nuorena vitsa väännettävä.” ”Vanha koira ei opi uusia temppuja.” ”Lahjattomat harjoittelevat.” Nämä näennäisen harmittomat sanonnat ovat juurtuneet yllättävän syvälle uskomuksiimme. Työnhaussa yli 50-vuotiaat nähdään yhä turhan usein liian vanhoina. Oletetaan, etteivät he enää opi uusia asioita. Moni varttuneempi uskoo itsekin, ettei hän enää opi uutta. Ja tämähän on todistettu jo ihan silkaksi pötypuheeksi. Vaikka oppiminen voi olla helpompaa nuorena, ei ikä kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä oppimisessa. Kyllä motivaatio ja usko omiin oppimiskykyihin vaikuttavat enemmän.
Me ajattelemme hyvin pitkälti sanoilla. Viestimme toisillemme sanoilla. Sanat muokkaavat ajatuksiamme ja ajatukset lopulta tekojamme. Siksi ei ole merkityksetöntä, mitä sanoja käytämme. Jos saa asiatonta kritiikkiä työstään, voi se murentaa ammatillista itseluottamusta, vaikka alun perin tietäisikin, että kritisoija oli väärässä. Jos toistuvasti kuulee samoja väittämiä, voi alkaa ottaa ne tosiasioina, vaikka tarkempi tarkastelu kuinka osoittaisi ne virheellisiksi. Ja nehän ovat vain sanoja.
Siksi kannattaa työelämässäkin miettiä, mitä sanoja itse itsestään käyttää. Jos ajattelee, ettei osaa mitään, ettei opi koskaan, saattaa korottaa esteen kehittymisensä tielle lopulta ylitsepääsemättömän korkeaksi. Siksi on hyvä töitä hakiessaan opetella kehumaan itseään. Se voi auttaa meitä muuttamaan suhtautumistamme itseemme. Ja ehkäpä alamme ymmärtää sanojen mahtia laajemminkin.
Sanoilla on iso painoarvo myös työnhaussa. Ei ole ihan yhdentekevää, mitä sanoja hakemuksessaan käyttää. Sanat auttavat meitä pääsemään työhaastatteluun, mutta ne sanat voivat toki tulla meiltä itseltämme tai suosittelijoilta, kirjoitettuina tai puhuttuina. Eivätkä ne kaikkea ratkaise. Siksi hyvin harva saa työpaikan pelkän hakemuksen perusteella. Työhaastattelussa pääsee tutustumaan ihmiseen sanoja syvemmin. Ja työsuhteen alussa on vielä koeaika. Se näyttää, onko työntekijä sanojensa mittainen sekä vastaako työnantajasta sanojen välityksellä saatu mielikuva todellisuutta.
Jos sukupuolineutraali termi auttaa tulevaisuudessa saamaan enemmän naisia tietyille aloille, niin eikö se ole aika pieni teko meiltä? Liity siis rintamaan käyttämään sanoja työelämässäkin hyvään: positiiviseen tai rakentavaan palautteeseen, ajatusten ja uskomusten muokkaamiseen, itsetunnon kohotukseen, asioiden muuttamiseen paremmiksi. Kaikki lähtee sanoista. Muutoskin. Yleensä se alkaa siitä, että joku avaa suunsa ja käyttää sanoja.
Ja jos tarvitset apua työnhaun sanojen kanssa, voivat loistavat työhönvalmentajamme auttaa.
Sanoitetaan yhdessä entistä parempaa työelämää!
Tiina Asikainen
hankesuunnittelija
YTYÄ! - YhteisTYÖLLÄ tuloksiin! -hanke