YTYÄ-blogi pääkuva

Navigaatiovalikko

YTYÄ logokuvat

YTYÄ-blogit, sisältö

Tutustu YTYÄ-hankkeen blogeihin

Lue lisää YTYÄ-hankkeen toiminnasta, tavoitteista ja tuloksista blogien kautta. Uusimman blogitekstin löydät suoraan alta, aiemmat tekstit tulevat alasvetovalikoihin sivun loppuun.

   YTYÄ -blogi, toukokuu 2023, osa 2

Etumatkaa kulttuurieroista!

Oliko ennen kaikki paremmin? kysyy Ilkka Alanko Neljä Ruusua -yhtyeen laulussa Valuva taivas. Hankala kysymys, mutta tuskinpa ainakaan kaikki. Tämä kysymys vie meidät kuitenkin muutoksen äärelle ja hyvin liki sitä pelkoa, jota muutos usein aiheuttaa. Siinäpä syytä lähestyä työelämää ja maahanmuuttajia tämän kysymyksen kautta.

Niin se maailma vain muuttuu. Omassa lapsuudessani pyöriteltiin vielä numerovalitsinkiekkoa, kun soitettiin kaverille, voiko se tulla leikkimään. Onnekkaimmilla oli lankapuhelimessa näppäimistö, jolla pystyi osallistumaan telkkarin Hugo-peliin. Nykylapset saavat useimmiten ensimmäisen oman puhelimensa viimeistään silloin, kun aloittavat koulunkäynnin. Tuntuisi vaikealta ajatella, ettei omaa lasta voisi tavoittaa puhelimella päivän aikana, jos todellinen tarve tulisi. Näin sitä ajattelu muuttuu, ei hetkessä, mutta pikkuhiljaa.

Digitaalisuus on tuonut muun maailman lähemmäksi meitä, mutta on globalisaatio edennyt muutenkin kuin verkkoa pitkin. Ihmiset liikkuvat enemmän niin matkustus- kuin muuttomielessäkin. Ei ole mitenkään tavatonta, että työpaikalla on työkavereina henkilöitä, joiden äidinkieli ei ole kumpikaan virallisista kielistämme. Ja on todennäköistä ja toivottavaa, että vieraskielisten osuus työpaikoilla kasvaa, sillä vaikka työttömyyttä meillä yhä edelleen on, pienenevät ikäluokat koko ajan Suomessakin, eikä tekijöitä kaikkiin töihin riitä ilman ulkomaista työvoimaa.

Maahanmuuttajan työllistyminen ei ole ihan niin helppoa. Monella on toki työpaikka jo tiedossa, kun he Suomeen muuttavat, mutta heilläkään ei välttämättä ole suomen kielen taitoa tai kovinkaan paljon tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta tai työelämästä. Ja samat ongelmat ovat toki niilläkin, jotka muuttavat Suomeen perhesuhteiden vuoksi tai pakolaisina. Heitäkin varmasti jännittää, kuinka sopeutuvat suomalaiseen työyhteisöön. Löytyykö yhteisymmärrys, vaikka äidinkieli on eri? Eikä kyse tosiaankaan ole pelkästä kielestä. Suomi on hyvin tutkintokeskeinen maa, ja yleensä työhön kuin työhön toivotaan jotain tutkintoa. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa on hankala työllistyä, vaikka työtehtävät eivät tiettyä tutkintoa vaatisikaan. Ja paljon on myös sellaisia töitä, joissa tutkinto on must. Ulkomaisten tutkintojen osalta pitää selvittää, mitä suomalaista tutkintoa ne vastaavat ja tarvitseeko tutkintoa kenties päivittää.

Toki on äärimmäisen hyvä asia, että ilman koulutusta ei mitä tahansa työtä voi tehdä. Ihan jo työntekijän oman turvallisuuden vuoksi. Mutta tokihan se haastaa, kun tulet maasta, jossa tutkinnoilla ei ole niin merkitystä. Opiskeleminen aikuisena ei ole niin yksinkertaista: kestääkö talous mahdollisesti vuosia kestävät opinnot, riittääkö kielitaito opintoja varten suurimman osan koulutuksista tapahtuessa suomen tai ruotsin kielellä? Riittääkö motivaatio? Olen tavannut mm. Suomeen muuttaneen naisen, jolla on kotimaassaan suoritettu ylempää korkeakoulututkintoa vastaava tutkinto ja rutkasti työkokemusta alalta, mutta Suomessa hän ei työllisty omalle alalleen puutteellisen kielitaidon vuoksi. Miten motivoitunut sinä olisit vaihtamaan kokonaan toiselle alalle, kun tiedät olevasi pätevä ja hyvä omalla alallasi, ja ainoastaan kielitaito estää työllistymisesi?

 ”Siitä vaan sitten opettelemaan suomen kieltä!” Jep. Oman ikäluokkani ihmiset ovat opiskelleet peruskoulussa kolme vuotta ruotsia tai suomea toisena kotimaisena kielenä. Kuinka moni kokisi sillä opiskelulla pärjäävänsä toisella kotimaisella työelämässä? Totta kai on eri asia, kun sitä kieltä kuulee koko ajan ympärillään ja sen arkikäyttöön tarjoutuu paljon tilaisuuksia. Eihän täällä Joensuun seudulla esimerkiksi kovin usein ruotsia kuule puhuttavan. Hyvin moni maahanmuuttaja kuitenkin on vapaa-ajallaan eniten tekemisissä omasta kulttuuristaan tulevien ihmisten kanssa ja altistuminen suomen kielelle on vähäistä. Toki se luo heille varmasti turvallisuuden tunteen, mutta samalla vaikeuttaa kotoutumista. Olemmeko me suomalaiset kuitenkaan aina kovin helposti lähestyttäviä? Otammeko maahanmuuttajat osaksi omaa toimintaamme? Molemmin puolin petrattavaa varmasti olisi. Kuitenkin työelämään kiinnittyminen auttaisi suuresti kotoutumisessa, kun ihmisellä olisi kodin ulkopuolellakin jokin selkeä kiintopiste, jonka kautta kiinnittyisi paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja tarttuisi se kielikin varmasti paremmin.

Eri taustaisten ihmisten kädet vierekkäin puupöydällä.Voiko tilannetta parantaa pelkästään maahanmuuttajien kielitaitoa parantamalla? Ei voi. Kyllä työtä täytyy tehdä myös työnantajien puolella. Monesti heikommallakin kielitaidolla voisi päästä alkuun työelämässä, kun vaan olisi rohkeus kokeilla. Hyviä apuja ovat olleet esim. kuvalliset työohjeet. Tai entäpä jos työpari puhuisi uuden tulokkaan kanssa samaa kieltä, mutta osaisi kuitenkin jo riittävän hyvin suomea, jotta pystyisi toimimaan linkkinä uuden työntekijän ja muun yhteisön välillä? Ja samalla tukemaan kielen oppimista. Tarvitaanko joka työpaikalla edes suomen kieltä? Vastaus tähän on tietenkin ei. On niitä työpaikkoja, joilla yhtenä työkielenä on englanti. Mutta minä väitän, että englannilla pärjäisi Suomessa useammallakin työpaikalla. Eikä kyse ole kenenkään kielitaidosta, vaan suomalaisten työnantajien rohkeudesta käyttää englannin kieltä. Jos meidän kansana kannattaisi jotain oppia ottaa Käärijästä, niin rohkeus käyttää englantia! Osaamme usein englantia paljon paremmin kuin luulemme. Eikä sen lausumisen tarvitse kuulostaa natiivilta! Mitä se edes englannin kohdalla tarkoittaa? Englantia puhutaan virallisena kielenä Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian lisäksi myös mm. Kanadassa, Irlannissa, Australiassa, Intiassa, Pakistanissa, Nigeriassa ja Etelä-Afrikassa. Siinä on jo aika laaja kirjo erilaisia aksentteja ihmisillä, joiden äidinkieli on englanti. Tekemällä oppii, ja kieltä oppii käyttämällä sitä.

Vieraskielinen työntekijä on työpaikalle ehdottomasti mahdollisuus. Yksikin eri kulttuurista tuleva auttaa tarkastelemaan omaa toimintaa suhteessa muihin kulttuureihin. Miten toimintamme näyttäytyy ulkoa tuleville? Mitä voisimme kehittää? Miten voisimme ottaa muualta tulevat paremmin vastaan? Miten sopeutuminen yhteisöömme helpottuisi? Ja otetaan huomioon myös se, että vaikka työntekijöissä ei olisi maahanmuuttajia, niin asiakkaissa hyvin todennäköisesti on. Kuten sanoin, vieraskielinen työpaikalla on mahdollisuus. Uskalletaan vain tarttua siihen mahdollisuuteen! (Ja psst! Sama pätee osatyökykyisiin.)

Taking advantage of cultural diversity

Tiina Asikainen
hankesuunnittelija
YTYÄ! - YhteisTYÖLLÄ tuloksiin! -hanke

 

YTYÄ -blogi, toukokuu 2023, osa 1

YTYÄ -blogi, toukokuu 2023, osa 1

YTYÄ -blogi, huhtikuu 2023, osa 2

YTYÄ -blogi, huhtikuu 2023, osa 2

YTYÄ-blogi, huhtikuu 2023, osa 1

YTYÄ-blogi, huhtikuu 2023, osa 1

YTYÄ-blogi, maaliskuu 2023, osa 2

YTYÄ-blogi, maaliskuu 2023, osa 2

YTYÄ-blogi, maaliskuu 2023, osa 1

YTYÄ-blogi, maaliskuu 2023, osa 1

YTYÄ-blogi, helmikuu 2023, osa 2

YTYÄ-blogi, helmikuu 2023, osa 2

YTYÄ-blogi, helmikuu 2023, osa 1

YTYÄ-blogi, helmikuu 2023, osa 1

YTYÄ-blogi, tammikuu 2023, osa 2

YTYÄ-blogi, tammikuu 2023, osa 2

YTYÄ-blogi, tammikuu 2023, osa 1

YTYÄ-blogi, tammikuu 2023, osa 1

YTYÄ-blogi, joulukuu 2022, osa 2

YTYÄ-blogi, joulukuu 2022, osa 2

YTYÄ-blogi, joulukuu 2022, osa 1

YTYÄ-blogi, joulukuu 2022, osa 1

YTYÄ-blogi, marraskuu 2022, osa 2

YTYÄ-blogi, marraskuu 2022, osa 2

YTYÄ-blogi, marraskuu 2022, osa 1

YTYÄ-blogi, marraskuu 2022, osa 1

YTYÄ-blogi, marraskuu 2022, osa 2

YTYÄ -blogi, lokakuu 2022, osa 2

YTYÄ -blogi, lokakuu 2022, osa 2

YTYÄ -blogi, lokakuu 2022, osa 1

YTYÄ -blogi, lokakuu 2022, osa 1

YTYÄ -blogi, elokuu 2022

YTYÄ -blogi, elokuu 2022

YTYÄ -blogi, heinäkuu 2022

YTYÄ -blogi, heinäkuu 2022

YTYÄ-blogi, kesäkuu 2022

YTYÄ-blogi, kesäkuu 2022

YTYÄ-blogi, toukokuu 2022

YTYÄ-blogi, toukokuu 2022

YTYÄ-blogi, huhtikuu 2022

YTYÄ-blogi, huhtikuu 2022

Yhteystiedot

Henkilökuva

Tiina Asikainen

Hankesuunnittelija
 050 569 8736
tiina.asikainen@liperi.fi
Ylämyllyntie 62B, 80400 Ylämylly

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute