Maa-ainesvalvonta pääkuva

Navigaatiovalikko

Maa-ainesvalvonta sisältö

Maa-ainesvalvonta

Tarvitset maa-ainesluvan, jos otat maata muuhun kuin tavalliseen kotitarvekäyttöön.

Maa-aineslupa

Maa-ainesten ottamiseen tarvitset luvan kunnasta. Voit hakea maa-aineslupahakemuksen yhteydessä myös ympäristölupaa maa-ainesten murskaukseen, jolloin käsittelemme hakemukset yhdessä ja annamme niistä yhden päätöksen. Maa-aineslupahakemukset käsittelee elinympäristölautakunnan lupajaos, ja maa-ainesten ottamiseen liittyvän vuosivalvonnan tekee kartoittaja.

Liitä maa-aineslupahakemukseen:

 

Myönnetyt maa-ainesluvat (voimassa olevat)

Maa-aines kotitarvekäyttöön

Et tarvitse maa-aineslupaa, jos otat maata vain omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon.

Jos otat maata yli 500 kiintokuutiometriä, tee siitä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Kerro ilmoituksessa, kuinka paljon maata otat ja missä ottamispaikka sijaitsee.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Siun sote tiedottaa lintuinfluenssaan varautumisesta

Siun sote tiedottaa lintuinfluenssaan varautumisesta

Pohjois-Karjalassa ei ole havaittu lintuinfluenssaa. Kuolleisiin lintuihin ei kuitenkaan tule koskea ilman suojausta. Ilmoita mahdollisista luonnonlintujen joukkokuolemista tai -sairastumisista valvontaeläinlääkärille p. 013 330 8201.

Uutista päivitetty 3.8.2023 Siun soten tiedotteen mukaisesti.

Lintuinfluenssa on aiheuttanut eri puolilla Suomea lintujen massakuolemia. Pohjois-Karjalassa lintujen joukkokuolemia ei ole havaittu. Lintuinfluenssaan on kuitenkin tärkeää varautua, sillä tauti tarttuu helposti linnusta toiseen. Alueilla, joissa massakuolemia on tavattu, kuolleita lintuja on ollut hyvinkin paljon. Näissä tilanteissa kuolleet linnut on kerättävä pois tautien leviämisen ehkäisemiseksi. Tautipaine kohdistuu lintujen lisäksi myös muihin eläimiin.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Kuolleeseen lintuun ei kuitenkaan pidä mennä koskemaan ilman suojautumista.

Jos koskettaminen on jo tapahtunut, on kädet pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsihuuhteella. Mahdollisia hengitystieinfektio-oireita on hyvä seurata noin kahden viikon ajan. Jos oireita ilmenee, suositellaan ottamaan yhteyttä puhelimitse omalle terveysasemalle tai 116 117 (virka-ajan ulkopuolella) ja kertomaan mahdollisesta altistumisesta.

Yksittäistä kuollutta tai sairasta lintua ei pidetä lintuinfluenssaepäilynä, paitsi jos alueella on todettu lintuinfluenssaa ja kyseessä on iso petolintu. Yksittäiset kuolleena löytyneet linnut voi haudata tai laittaa muovipussissa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin).

Lintua ei tule koskea käsin, vaan käyttää kertakäyttökäsineitä tai esimerkiksi lapiota linnun siirtämiseen. Tarkemmat ohjeet linnun hautaamiseen löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta: Hautaaminen - Ruokavirasto

Mitä tehdä, jos havaitset luonnonlintujen joukkokuoleman?

Lintujen joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta. Myös yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa valvontaeläinlääkärille.

Jos havaitset Pohjois-Karjalassa luonnonlintujen joukkokuolemia tai -sairastumisia, on asiasta ilmoitettava viipymättä Siun soten valvontaeläinlääkärille (p. 013 330 8201). Virka-ajan ulkopuolella ilmoitus tehdään päivystävälle eläinlääkärille, puhelinnumerot löytyvät osoitteesta: www.siunsote.fi/elainlaakarit.

Joukkokuolemissa linnut tulee kerätä ammattilaisten toimesta ja toimittaa asianmukaisesti hävitettäväksi. Kuolleiden lintujen keräämisen järjestäminen on maanomistajan vastuulla. Ennen lintujen keräämistä ja hävittämistä on oltava yhteydessä Siun soten valvontaeläinlääkäriin tai päivystävään eläinlääkäriin. 

Lisätietoja:

www.ruokavirasto.fi/

www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/pandemiat-ja-epidemiat/lintuinfluenssalta-suojautuminen

Laulujoutsenia lentämässä

Yhteystiedot

Kari Hirvonen

Kartoittaja
 050 448 9894
kari.hirvonen@liperi.fi
Varolantie 3, 83100 Liperi

Sari Kettunen

ympäristötarkastaja
 0400 428 653
sari.kettunen@liperi.fi
Varolantie 3, 83100 Liperi

SOME painikkeet

 

Sivu arviointi ja palaute