Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Kielitaituri-hankkeella edistetään monilukutaitoa

Kielitaituri-hankkeella edistetään monilukutaitoa

Syyskuussa käynnistynyt varhaiskasvatuksen Kielitaituri-hanke on jatkoa elokuussa päättyneelle Teknologiaa ekosti -hankkeelle. Opetushallitus tukee Kielitaituri-hanketta avustuksella.

Opetushallitus on myöntänyt Liperin kunnan varhaiskasvatukselle avustuksen innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämiseen tähtäävään Kielitaituri-hankkeeseen. Opetushallitus tukee hanketta 96 904 eurolla, hankkeen kokonaiskustannukset ovat 110 000 euroa.

Hanke on jatkoa elokuussa päättyneelle Teknologiaa ekosti -hankkeelle, jonka myötä varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä kehitettiin Green Care -ajattelun mukaisiksi. Hankkeen toimissa hyödynnettiin teknologiaa monin eri tavoin.

Kielitaituri-hankkeessa oppimisympäristöjä kehitetään monilukutaitoa edistäviksi. Hankkeen aikana kehitetyt oppimisympäristöt innostavat lapsia ja herättävät kiinnostuksen lukemiseen ja erilaisiin teksteihin. Monilukutaitoa edistetään rakentamalla päiväkoteihin tulevaisuuden kirjastoja, laadukkaita ja monipuolisia virikkeitä tarjoavia musiikkitiloja ja turvalliseen teknologian käyttöön opettavia teknologia-alueita. Hankkeessa vastataan kansalliseksikin huolenaiheeksi nousseeseen lukutaidon heikkenemiseen ja edistetään samalla kuuntelukasvatusta.

Perheellä on myös suuri merkitys lapsen lukutaidon kehittymisessä. Uutta virtaa kotona lukemiseen saa hankkeen aikana koteihin lähetettävistä kirjavinkeistä ja varhaiskasvatuksen satu-podcasteista. Tulevaisuuden kirjastojen ovet ovat auki koko perheelle.

Hankkeen aikana oppimisympäristöjen ääni- ja valoympäristöt kartoitetaan ja niiden merkitys hyvinvoinnin näkökulmasta otetaan uudella tavalla huomioon.

Hanke tekee yhteistyötä eri alojen yritysten ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kehittämistyön aikana tehdään opinnäytetöitä ja tutkimusta muutosten vaikuttavuudesta. Lisätietoja hankkeesta voi kysyä hankekoordinaattori Taru Koskiselta.

(Uutista päivitetty 30.9.2019, lisätty linkki hankkeen Twitter-tiliin.)

Lapsi tutkimassa älypuhelimella lisätyn todellisuuden sovellusta.

Lisätietoja:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute