Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Jätelautakunnan taksaehdotus nähtävänä 2.–27.11.2020

Jätelautakunnan taksaehdotus nähtävänä 2.–27.11.2020

Taksan on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021 Joensuun, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnissa ja se koskee kunnallisen jäteyhtiö Puhaksen järjestämiä jätepalveluita. Maksuihin esitetään korotuksia jätehuollon kustannusten nousun vuoksi.

Joensuun alueellinen jätelautakunta käsitteli jätetaksaehdotusta kokouksessaan 29.10.2020. Taksan on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021 Joensuun, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnissa ja se koskee kunnallisen jäteyhtiö Puhaksen järjestämiä jätepalveluita.

Taksassa määritetään maksuperusteet ja maksut jätepalveluille, jotka kunta lakisääteisesti järjestää. Maksurakenteeseen ei esitetä muutoksia, vaan jatkossakin kotitalouden jätemaksu muodostuu perusmaksusta sekä astiatyhjennyksistä tai aluekeräysmaksusta.

Maksuihin esitetään korotuksia jätehuollon kustannusten nousun vuoksi. Jätelain mukaan kuntalaisilta laskutettavilla maksuilla on katettava jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.

Perusmaksun ja jätekuormien vastaanottomaksujen korotukset perustuvat jätteiden käsittelykustannusten ja palveluiden järjestämisen kallistumiseen. Perusmaksulla katetaan mm. vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely, jäteasemien ylläpito, aluekeräysverkoston kiinteitä kustannuksia sekä jäteneuvonta.

Astiatyhjennysten maksuihin ja aluekeräysmaksuihin korotusta aiheuttaa poltettavan jätteen käsittelykustannusten nousu. Lisäksi 140–1000 litran jäteastioiden tyhjennysmaksuissa on otettu huomioon esitys siirtymisestä jäteastiapalveluun. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa Puhas hankkisi ja toimittaisi asiakkaiden käyttöön käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat rikkoontuneiden astioiden tilalle sekä uusille asiakkaille. Siirtyminen tähän käytäntöön edellyttää jätehuoltomääräysten muuttamista, joka käsitellään samaan aikaan taksaehdotuksen kanssa erillisenä asiana (ks. palvelun kuvaus).

Asiakkaan kustannusmuutoksen suuruuteen vaikuttaa se, miten kiinteistön jätehuolto on järjestetty – esimerkiksi miten usein tyhjennykset tehdään ja taloyhtiöissä se, onko käytössä astiat vai syväkeräyssäiliöt. Tyypillisellä omakotikiinteistöllä, jossa kerätään vain poltettava jäte neljän viikon välein, kustannusvaikutus on 9–12 euroa vuodessa eli korkeintaan euro kuussa.

Jätelautakunta päätti asettaa taksaehdotuksen nähtäväksi ajalle 2.–27.11.2020. Tutustu linkeistä lautakunnan päätökseen ja jätetaksaehdotukseen.

Taksaehdotuksen liitteenä nähtävänä on myös ehdotus kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun maksuiksi. Käsittelyn yhteydessä on koostettu kustannusvertailu nykyisiin maksuihin nähden.

Ennen taksan lopullista hyväksymistä varataan hallintolain 41 §:n mukaisesti kuntalaisille sekä niille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin jätetaksalla voi olla huomattava vaikutus, mahdollisuus tutustua ehdotukseen ja lausua asiasta mielipiteensä.

Mielipiteet tulee toimittaa kirjallisesti 27.11.2020 mennessä osoitteella Joensuun alueellinen jätelautakunta, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu, tai sähköpostitse osoitteella jatelautakunta@joensuu.fi.

 

Puhaksen jäteastioita

Lisätietoja:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute