Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Hyvinvointilautakunnan esityslista on nähtävillä

Hyvinvointilautakunnan esityslista on nähtävillä

Vuoden ensimmäinen hyvinvointilautakunnan kokous pidetään 23. tammikuuta 2020. Esityslistalla ovat muun muassa vapaa-aikapäällikön viran valinta ja Ylämyllyn päiväkotipaikkojen tarpeet.

Liperin hyvinvointilautakunta käsittelee 23.1.2020 pidettävässä kokouksessaan vapaa-aikapäällikön valintaa. Hakijoita virkaan oli yhteensä 35, joista haastatteluun kutsuttiin 10. Haastatteluryhmä esittää yksimielisesti virkaan valittavaksi terveystiedon maisteri Anu Koistista.

Ylämyllyllyn alueelle esitetään hankittavaksi siirtopäiväkotia paikkaamaan uusien päiväkotipaikkojen tarvetta. Viime vuosina varhaiskasvatuksessa on tapahtunut paljon muutoksia muun muassa lainsäädännössä, mikä osaltaan lisää varhaiskasvatuspaikkojen tarvetta. Tarve uusille tiloille olisi jo elokuussa 2020.

Esityslistalla ovat myös varhaiskasvatuksen opettajan ja kahden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävien perustaminen ja täyttöluvat.

Huomaathan, että Dynasty-palvelu on päivittynyt vuoden alusta Dynasty 10 -versioon. Aiemmat pöytäkirjat löydät täältä.

Puinen puheenjohtajan nuija pöydällä.

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute