Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Esityslistoilla Liperissä talousarvion valmistelua ja täyttölupia

Esityslistoilla Liperissä talousarvion valmistelua ja täyttölupia

Esityslistoihin ja kokousten jälkeen tarkastettuihin pöytäkirjoihin voit tutustua sähköisesti.

Liperin kunnanhallituksen ja elinympäristölautakunnan kokousten esityslistat ovat nähtävillä kunnan verkkosivuilla.

Kunnanhallituksen 9. marraskuuta kokouksen esityslistalla on hakemus Unicefin lapsiystävällinen kunta -malliin. Malli auttaa kuntia tekemään lasten kannalta oikeita ratkaisuja niin kunnan hallinnossa kuin lasten arjen palveluissa ja se on linjassa kansallisen lapsistrategiatyön kanssa. Jos Liperi valitaan mukaan toteuttamaan Lapsiystävällisen kunnan mallia, yhteistyö UNICEFin kanssa käynnistyy kunnan koordinaattorin ja koordinaatioryhmän koulutuksella.

Joka vuosi tarkasteltavat veroprosentit ovat myös esityslistalla. Kunnanhallituksen käsittelyssä on esitys veroprosenttien pitämisestä ennallaan lukuun ottamatta yleistä kiinteistöveroprosenttia, jonka tarkastaminen maakunnan keskiarvoon (+0,08 %-yksikköä) oli yksi talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä. Veroprosentit päätetään valtuustossa 16.11.2020.

Kunnanhallitus käsittelee maankäyttöpäällikön viran muuttamista kaavoituspäälliköksi ja samalla käsittelyssä on kyseisen viran täyttölupa. Kaavoituspäällikön virka on osa elinympäristöpalveluiden organisaatiomuutosta.

Liperin kunnan elinympäristölautakunta käsittelee 10. marraskuuta 2020 kokouksessaan muun muassa maankäytön toteuttamisohjelmaa vuodelle 2021. Maankäytön toteutusohjelmaan on tarkoitus tehdä päivityksiä ja tarkennuksia.

 

Puinen puheenjohtajan nuija pöydällä

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute