Murupolku

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue.

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

Varhaiskasvatuksen tuntivarausjärjestelmään muutoksia

20.10.2021

Varhaiskasvatuksen tuntivarausjärjestelmään muutoksia

Maksullisen varhaiskasvatuksen ja esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen tuntivarausluokkia on päivitetty. Kaikille maksutonta varhaiskasvatusta on tarjolla 80 h/kk.

Liperin varhaiskasvatuksessa on vuodesta 2005 alkaen ollut voimassa tuntiperusteinen maksujärjestelmä. Järjestelmää on laajennettu ja päivitetty vuosien aikana saamamme palautteen perusteella. Käytössä on tähän asti ollut 13 tuntivarausluokkaa kymmenen tunnin välein.

Teimme huhtikuussa ja elokuussa seurannan tuntivarausluokkien käytöstä. Käytössä on selvästi havaittavissa keskittymiä tiettyihin tuntiluokkiin ja osassa tuntiluokista on vain yksittäisiä lapsia. Selvityksen perusteella hyvinvointilautakunta päätti (14.10.2021 § 111) muuttaa tuntivarausjärjestelmää 1.8.2022 alkaen seuraavasti:

Kaikille maksutonta varhaiskasvatusta on tarjolla 80 h/kk. Tällöin kiinteät läsnäolopäivät sovitaan ennakkoon.

Tämän lisäksi on saatavilla maksullista varhaiskasvatusta ja esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta, joista veloitetaan seuraavilla tavoilla:

Maksullinen varhaiskasvatus:

110 h/kk 45 % kokoaikaisesta maksusta

140 h/kk 60 %

160 h/kk 70 %

180 h/kk 75 %

181–210 h/kk 100 %

Esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus:

50 h/kk 15 % kokoaikaisesta maksusta

70 h/kk 25 %

90 h/kk 35 %

110 h/kk 45 %

130 h/kk 55 %

Perhepäivähoitajien palkka määräytyy varattujen paikkojen ja lasten läsnäolotuntien perusteella. 1.8.2022 alkaen perhepäivähoitoon sijoitetaan lapsia, joilla on 140 h/kk tai sitä enemmän varhaiskasvatuksen tarvetta. Perhepäivähoidossa hoitajan työajan tasausvapaiden ja työloman aikana varhaiskasvatuksen maksut hyvitetään perheille, jos nämä järjestävät lapsen varahoidon itse.

Loma-aikojen hyvityksiin tulee 1.1.2022 alkaen muutoksia. Koulujen syysloma- ja talvilomaviikot hyvitetään jatkossakin asiakasmaksuissa, jos lapset ovat näinä aikoina lomalla. Joulunajan hyvitysjakso ilmoitetaan aina erikseen, riippuen jouluaaton ja loppiaisen sijoittumisesta kalenteriin.

Kesäaikana maksuissa hyvitetään asiakasmaksulain mukaisesti heinäkuu, jos lapsen varhaiskasvatus on alkanut edellisen vuoden elokuussa. Lisäksi hyvitetään 40 toimintapäivän yhtäjaksoinen poissaolo 1.6–31.8 välisenä aikana.