Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Valtuuston talousarviokäsittely maanantaina 30.11.2020

Valtuuston talousarviokäsittely maanantaina 30.11.2020

Liperin kunnan talousarviossa 2021 on nähtävissä positiivisia signaaleja koronapandemian ja taloushaasteiden keskellä. Kunnallisveroprosentti säilyy entisellään.

Kunnan alueella on meneillään tai alkamassa ilahduttavan paljon erilaisia investointi- ja kehittämishankkeita.

Liperin kuntakonsernissa merkittävimmät ovat kouluhankkeiden lisäksi toisen yritystalon rakentuminen Ylämyllylle, monitoimitalon tilojen muuttamien Taikametsän päiväkodin käyttöön, työllisyyden kuntakokeilun alkaminen ja Kirkkolahden kehittämistä koskeva hankehaku.

Kouluhankkeet ja Ylämyllyn liikennejärjestelyt etenevät

Uusi yläkoulu Ylämyllylle valmistuu kesällä 2021 ja samalla osasta kirkonkylän siirtokoulutiloista luovutaan. Uuden koulun yhteyteen valmistuvat myös uudet tilat kirjastolle ja nuorisotoimelle.

Ensi vuonna alkaa kirkonkylän koulun peruskorjaushanke. Talousarviovuoden 15 M€ investoinnit ovat poikkeuksellisen suuret.

Ylämyllyn liikennejärjestelyt sisältyvät myös investointiohjelmaan vuosille 2023–2025.

Uusia asukkaita ja elinympäristöjä

Yksi strategiakauden tavoite on väestön kasvu. Kaavoituksessa edetään useammalla rintamalla ja uusia asuntoalueita pyritään avaamaan lähivuosina. Panostuksia lähiliikuntapaikkoihin jatketaan niin rakenteiden kuin lisähenkilöstön voimin.

Keväällä 2021 valmistuu 65 kilometrin mittainen Kinttupolut -luontoliikuntareitistö, joka tarjoaa niin uusia kuin vanhojakin reittejä retkeilijöiden ja maastopyöräilijöiden käyttöön.

Hyvinvointia ja osallisuutta

Uuden nelivuotiskauden laaja hyvinvointikertomus käsitellään alkuvuoden valtuustossa, minkä jälkeen alkaa aktiivinen tiedottaminen ja jalkauttaminen. Laaja hyvinvointikertomus sisältää runsaasti tavoitteita ja toimenpiteitä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Liperi käynnistää hakuprosessin Unicefin lapsiystävälliseksi kunnaksi. Vapaa-aikapalveluiden roolia ja näkyvyyttä vahvistetaan.

Maaseutupalvelut laajentuvat

Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue laajenee 1.1.2021 alkaen kattamaan koko maakunnan. Liperi toimii isäntäkuntana ja vastaa yhteistoiminta-alueen hallinnosta.

Liperiin on muodostumassa loppuvuodesta 2021 Ylämyllylle valmistuvan yritystalon myötä vahva maaseutupalveluiden kehittämisyhteisö. Toiseen yritystaloon sijoittuvat muun muassa ProAgria Itä-Suomen Joensuun alueen yksikön ja lomituspalveluiden uudet tilat.

Kunnan talous säilyy lievästi alijäämäisenä

Toimintakate kasvaa vuoteen 2020 verrattuna maltillisesti vain 0,9 %. Verotuloihin ennakoidaan ripeää kasvua, jota ennakoitiin jo kuluvalle vuodelle.

Tilikauden alijäämä pienenee selvästi vuoteen 2020 verrattuna ja jää alle puoleen miljoonan. Kunnallisveroprosentti säilyy entisellään.

Vuodesta 2021 on tulossa kolmas alijäämäinen tilikausi. Kuntastrategian taloudellinen päätavoite ei kuitenkaan vaarannu, eli kunnan taseeseen ei ole muodostumassa alijäämää valtuustokaudella.

Liperin kunnan talousarvion 2021 tunnuslukuja

 

TP 2019

TA2020

Muutettu TA2020*

TA2021

Asukasluku

12 084

12 175

12 175

12 175

Veroprosentti

21,5

21,5

21,5

21,5

Verotulot, milj. €

40,75

42,00

40,50

42,37

Valtionosuudet, milj. €

26,53

27,65

29,47

29,59

Nettoinvestoinnit, €/as.

245

1 110

849

1 236

Lainat, €/as.

2 905

3 901

3 901

5 051

Toimintakate, milj. €

65,09

68,42

68,64

69,26

Vuosikate, milj. €

2,30

1,17

1,57

2,61

Tilikauden ali/ylijäämä, milj. €

-0,53

-1,78

-1,39

-0,47

 

*) Vuoden 2020 talousarviomuutoksia käsitellään vielä joulukuun valtuustossa. Muutettu talousarvio on valtuuston syyskuussa hyväksymän toisen talouskatsauksen mukainen.

Valtuuston talousarviokäsittely on maanantaina 30.11.2020.

Liperin kunnan logo harmaalla pohjalla

Lisätietoja:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute