Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Kouluverkko-, varhaiskasvatus- sekä ulko- ja liikuntapaikkaselvitykset käynnissä

Kouluverkko-, varhaiskasvatus- sekä ulko- ja liikuntapaikkaselvitykset käynnissä

Esittelytilaisuudet selvityksistä kuntalaisille ja henkilöstölle pidetään toukokuussa. Kunnanvaltuusto käsittelee verkostoselvityksiä kesäkuun kokouksessaan.

Liperin kunnassa on käynnistetty kunnanvaltuuston päätöksen (18.12.2023 § 77) mukaisesti kouluverkko-, varhaiskasvatus sekä ulko- ja liikuntapaikkaselvitysten laatiminen. Selvitystyö on käynnistynyt lautakuntien päätöksillä tammikuussa ja jatkuu koko kevään. Kunnanvaltuustolle verkostoselvitykset tuodaan käsiteltäväksi 24.6.2024.

Verkostoselvityksiä laaditaan talouden tasapainottamisen toimenpiteenä, mutta verkostoa on syytä tarkastella myös koko kunnan lasten määrän vähentyessä. Syntyvyys on koko valtakunnassa selvästi laskenut ja tällä on suora vaikutus varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen kunnissa.

Verkostoselvityksillä pyritään löytämään taloudellisesti kestävä malli varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen tulevaisuudessa. Tarkemmalla ulko- ja liikuntapaikkaselvityksellä saadaan kartoitettua kunnan tarpeita vastaava kokonaisverkosto, jota kunnan on taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista ylläpitää kuntalaisille hyvässä kunnossa.

Selvityksiä varten perustetut työryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti ja nykytilan kartoitusta on tehty laajasti. Verkostoselvityksissä kartoitetaan väestöennusteita, henkilöstökuluja ja -vaikutuksia, tukipalveluiden kokonaisuutta, kiinteistöjen kuntoa ja peruskorjaustarpeita sekä kiinteistöjen hoito- ja energiakustannuksia.

Koulu- ja varhaiskasvatusselvityksessä tarkastellaan myös varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman vaatimuksia ja oppimisen ja kasvatuksen tuen järjestämistä.  Kokonaisuudesta laaditaan lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erilaisten vaihtoehtojen ja mahdollisten muutosten vaikutusta lapsiin ja nuoriin.

Koulu- ja varhaiskasvatusselvitysten tueksi on tilattu kuntoarviot Salokylän ja Mattisenlahden kouluista sekä Ylämyllyn koulun Jyrin yksiköstä aiemmin tehtyä kuntotutkimusta täydentävä tutkimus. Lisäksi kuntoarviot on tilattu Paloaukean päiväkodista sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämän päiväkodin kiinteistöstä.

Kunnanhallitus, hyvinvointilautakunta ja elinympäristölautakunta sekä talous- ja strategiatyöryhmä ovat saaneet kokouksissaan tietoa selvitystyön etenemisestä. Toukokuun aikana järjestetään lautakuntien ja kunnanhallituksen iltakoulu selvitysten kokonaisuudesta. Myös kuntalaisille ja henkilöstölle esitetään selvitystyön kokonaisuutta ja mahdollisia vaihtoehtoisia palveluiden järjestämisen malleja toukokuun loppupuolella.

Jos verkostoselvityksen myötä tulee esille koulu- tai päiväkotiverkoston muutostarpeita, valmistellaan niistä erilliset prosessit valtuustokäsittelyn jälkeen.

Puinen puheenjohtajan nuija pöydällä.

Lisätietoja:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute