Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Hyvinvointialueen strategiatyössä asukaskyselyvaihe

Hyvinvointialueen strategiatyössä asukaskyselyvaihe

Asukkaille suunnattu kysely on avoinna 15.8. asti. Asukaskyselyyn voi vastata myös paperilomakkeella, joita on jaossa järjestöjen ylläpitämissä kansalaisten kohtaamispaikoissa maakunnassa tai sen voi tulostaa verkkosivuilta www.siunsote.fi/hyvinvointialue.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategiatyö on edennyt lausuntokierrokselle ja asukaskyselyvaiheeseen. Strategialuonnos on lähetetty kommentoitavaksi eri sidosryhmille, ja asukkaille on laadittu oma kysely, jossa voi ottaa kantaa strategian sisältöön.

Asukkaille suunnattu kysely on avoinna 15.8. asti ja siihen voi käydä vastaamassa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Kyselyyn on helppo vastata, lisäksi asukkailla sekä asiakkailla on mahdollisuus myöhemmin vaikuttaa konkreettisen toiminnan suunnitteluun. Hyvinvointialueen kuntakierrokset käynnistyvät syksyllä, ja marraskuussa on tarkoitus jalkautua kaikkiin kuntiin kysymään näkemyksiä palvelusuunnitelmasta, kumppanuuspäällikkö Maarita Mannelin kertoo.

Tämän kyselyn tarkoitus on osallistaa hyvinvointialueen asukkaat ja asiakkaat tulevaisuuden suunnittelutyöhön. On tärkeää saada heidän äänensä kuuluviin. Toivottavasti vastauksia saadaan laajasti koko Pohjois-Karjalasta, Mannelin jatkaa.

Strategian valmisteluun ovat aiemmin osallistuneet aluevaltuutetut, lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet sekä Siun soten henkilöstö. Etenkin henkilöstön osallisuutta on korostettu. Aluevaltuusto käsitteli laajan henkilöstökyselyn tulokset kokouksessaan 15.6. ja teki tarvittavat muutokset strategialuonnokseen. Lisäksi henkilöstölle on juhannusviikolla avattu tarkentava osallisuuskysely strategisista tavoitteista.

Asukaskyselyyn voi vastata myös paperilomakkeella, joita on jaossa järjestöjen ylläpitämissä kansalaisten kohtaamispaikoissa maakunnassa tai sen voi tulostaa verkkosivuilta www.siunsote.fi/hyvinvointialue.

Vastanneiden kesken arvotaan kulttuuriseen hyvinvointiin liittyviä palkintoja. Kyselyn vastaukset kerätään nimettömänä, eikä arvontaan jätettyjä henkilötietoja yhdistetä kyselyn vastauksiin.

Kyselyn tuloksista tiedotetaan elokuussa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Tavoitteena on, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialuestrategian syksyllä 2022.

Lisätiedot: Kumppanuuspäällikkö Maarita Mannelin, puh. 013 330 4762, maarita.mannelin(at)siunsote.fi

Hoitaja mittaamassa potilaan verenpainetta ja sykettä

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute