Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven kunnat sekä Outokummun kaupunki käynnistivät yhteisen työllisyyshankkeen vuonna 2020. Hanke toimi tiiviisti kunkin kunnan työllisyyspalvelujen yhteydessä ja hallinnoijana ja päätoteuttajana oli Liperin kunta. Hanke päättyi 31.12.2023.
Neljän kunnan yhteisessä työllisyyshankkeessa työskenneltiin työllisyyden edistämiseksi Liperissä, Outokummussa, Polvijärvellä ja Kontiolahdella. Hanke toimi tiiviisti kunkin kunnan työllisyyspalvelujen yhteydessä. Hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana oli Liperin kunta.
Hankkeen kohderyhmänä olivat Liperin, Kontiolahden, Outokummun ja Polvijärven alueen työnhakijat. Lisäksi kohderyhmänä olivat työllisyyttä edistävien palvelujen suunnittelijat, järjestäjät, yhteistyöverkostot, TE-hallinto, ELY-keskus, Siun Sote, Kela, oppilaitokset ja paikalliset yritykset ja muut työnantajat.
Tavoitteena oli edistää työnhakijoiden työllistymistä vahvistaen heidän ammatillista osaamistansa ja muita työmarkkinavalmiuksia; sekä lisätä hankekuntien ja yhteistyöverkoston välistä yhteistyötä asiakkaiden palveluprosessien parantamiseksi ja tehostamiseksi. Hankkeella pyrittiin vaikuttamaan kuntien elinvoimaisuuteen sekä etsittiin ratkaisuja ammatilliseen ja alueelliseen kohtaanto-ongelmaan. Hankkeessa pilotoitiin uusia ratkaisuja liikkuvuuden ja muiden työllistymisen esteiden poistamiseksi. Tavoitteena oli edesauttaa hankekuntien työttömyysasteen laskua valtakunnalliselle tasolle ja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi työmarkkinatukikustannusten syntymiseen.
Hankkeen työhönvalmennukseen osallistui hankekunnissa yhteensä 946 henkilöä. Yhteistyössä oli mukana 234 työnantajaa. Verkostokumppaneita oli 66. Asiakkaista 59 % eteni työhön tai koulutukseen.
Hyviin tuloksiin päästiin yksilöllisellä valmennuksella, jossa asiakkaan tilanne kartoitettiin huolellisesti, ja yhdessä asiakkaan kanssa suunniteltiin ja toteutettiin hänelle sopiva kuntoutus-, koulutus- ja/tai työllistymispolku. Työllistyminen edellytti usein asiakkaalta osaamisen kehittämistä sekä valmentajan tukea asiakkaan erilaisissa elämäntilanteessa. Asiakkaille hankittiin mm. työllistymistä edistäviä ammatillisia lyhytkoulutuksia, psykososiaalista lyhytterapiaa, digitaitovalmennusta, bussikortteja työhön/koulutukseen kulkemisen aloittamisen tueksi, tulkkipalveluja ja työvaatteita. Asiakkaille järjestettiin myös työnhaku- ja digitaitoryhmiä. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan talous- ja velkaneuvonnan kanssa toteutettiin matalan kynnyksen talousneuvola -palvelua. Työhönvalmentajat olivat asiakkaan tukena pitkilläkin poluilla asiakkaan oman tarpeen mukaan.
Toinen onnistumisen avain oli tiivis yhteistyö yrittäjien ja työllisyydenhoidon palveluverkoston kanssa. Työnantajia tiedotettiin työllistämisen tukipalveluista sekä annettiin tukea rekrytointiin. Yritysten ja oppilaitosten kanssa toteutettiin työvoimakoulutuksia työvoimapula-aloille varhaiskasvatukseen sekä muovi- ja metalliteollisuuteen. Henkilöstöpalveluyritysten kanssa järjestettiin säännöllisesti matalan kynnyksen rekrytointitilaisuuksia. Isompia tapahtumia järjestettiin laajalla yhteistyöllä mm. Joensuun Areenan Työtä -karnevaaliin 3.11.23 osallistui 70 näytteilleasettajaa ja 1200 kävijää. Yhteistyöllä toteutetuilla yrityskampanjoilla tavoitettiin vuositasolla yli 500 yritystä. Kunnissa panostettiin myös kuntien omien palkkatukityöpaikkojen kehittämiseen sekä kehitettiin tukea palkkatuella työllistäville yhdistyksille.
Hankkeen päättyessä 31.12.2023 hankekuntiin luodut työllisyyspalveluiden matalan kynnyksen palvelupisteet jatkavat toimintaansa, ja kunnat jatkavat omilla resursseillaan työhönvalmennusta.
Hankkeen rahoituksesta vastasi Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus sekä toteuttajakunnat. ESR-rahoituksen osuus oli 1 933 446 euroa ja kuntien rahoituksen 483 362 euroa.
Sinilevähavainnot runsastuvat yleensä loppukesällä. Levätilanteet voivat vaihdella nopeastikin lämpötilan ja tuulen mukaan.
Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys tiedotti kuntaa sinilevähavainnosta Leinosen lammella Ylämyllyllä 5.8.2024. Uimarannalle viedään vielä erilliset ohjeistukset aiheesta.
Sinilevän määrä vedessä voi vaihdella nopeasti. Sinilevät voivat tuottaa myrkyllisiä tai ärsyttäviä aineita veteen. Yli puolet sinilevä esiintymistä on myrkyllisiä.
Ihmisten herkkyys saada oireita sinilevästä vaihtelee paljon. Sinileväpitoinen vesi voi aiheuttaa uimareille allergisia iho-oireita, vatsavaivoja, nuhaa tai yleisoireita kuten kuumetta ja päänsärkyä.
Tämän vuoksi:
vältä uimista runsaiden sinileväesiintymien aikana. Myös vähäinen esiintymä voi aiheuttaa oireita herkille uimareille.
jos uit, käy ainakin suihkussa uimisen jälkeen.
pidä lapset poissa rannasta runsaiden sinileväesiintymien aikana, sillä sinileväpitoisen veden joutuminen suuhun voi olla vaarallista.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin www.jarviwiki.fi käyttäen Havaintolähettiä. Kuntalaisten lähettämät havainnot tarjoavat arvokasta, ajankohtaista tietoa, sillä leväesiintymät voivat muuttua nopeasti.
