YTYÄ -blogi, elokuu 2023, osa 2
”Huolettaa kyllä ja paljon”
Keskusteluja asiakkaiden kanssa: hallitusohjelma puhuttaa
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä porrastetaan. Työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistetaan. Työssäoloehto pidennetään 12 kuukauteen. Työttömyysetuuden lapsikorotukset poistetaan ja omavastuupäivien määrää lisätään. Palkkatuettu työ ei jatkossa kerrytä työssäoloehtoa.
Hallitusohjelman uudistukset työttömyys- sekä sosiaaliturvaan puhuttavat asiakkaitamme ja toki myös meitä työllisyyspalvelujen työntekijöitä. Ohjelman mukaan työttömyysturvaa uudistetaan työhön kannustavammaksi. Tämä on tärkeää. Työnteon kannattavuudesta käymme asiakkaidemme kanssa päivittäisiä keskusteluja ja selvitämme yhdessä Kelan laskureilla työtuntien vaikutuksia etuuksiin. Systeemi kaipaa muutoksia; tämän allekirjoittanee meistä jokainen.
Kaikki hallituksen suunnitelmat eivät kuitenkaan äkkiseltään tunnu olevan balanssissa työnteon kannattavuuden kanssa. Erityisesti asiakkaitamme mietityttävät palkkatuetun työn linjaukset. Asiakkaamme kokevat palkkatuetun työn monella tapaa tärkeäksi. Tuki helpottaa työllistymistä kynnystä madaltaen, esim. yhdistystyöpaikkoja ja kunnan työpaikkoja räätälöidään työntekijän osaamisen ja mielenkiinnon mukaisesti. Työ itsessään antaa työkokemusta, kehittää osaamista ja mahdollistaa työllistymispolun rakentamista kohti avoimia työmarkkinoita. Pääsy peruspäivärahalta ansiosidonnaiselle on tärkeää: kun toimeentulo on hetken aikaa minimiä vähän korkeampi, on helpompi elää arkea ja suunnata katsetta tulevaan.
”Kannattaako noihin töihin enää mennä, onko tässä mitään järkeä?” ”Työllistääkö kunta sitten enää jatkossa ketään, kun eikös se työllistäminen ole ollut kunnankin edun mukaista?” ”Ei se ansiosidonnainen paljoa isompi ole kuin peruspäiväraha, mutta pienissä rahoissa siinä on suuri ero”. ”Se on sitten sama jäädä kokonaan kotiin.” Tässä muutamia asiakkaidemme ajatuksia.
Niin, mitä tapahtuu, jos palkkatuettu työ ei enää kerrytä työssäoloehtoa. Heikentääkö se palkkatukityön houkuttelevuutta? Pitkällä tähtäimellä tämä voi lisätä työttömyyttä ja köyhyyttä entisestään erityisesti heikossa asemassa olevien keskuudessa. Heille avoimet työmarkkinat eivät aina ole mahdollisia, tai sinne pääseminen vaatii pitkää polkua.
Kuuleeko hallitus työttömien omaa ääntä? Asiakkaamme ovat huolissaan.
Ps. Laki ei muutu heti ja muutokset vaativat lainvalmistelut ennen voimanatuloa. Kirjatut suunnitelmat eivät myöskään välttämättä toteudu sellaisenaan.
Matleena Pekkanen, Liperin Ytyän työhönvalmentaja
Pärnävaaran asfaltoitu kuntorata on toistaiseksi pois käytöstä.
Radan parannuskunnostuksen aikataulu ei ole vielä tiedossa. Kunnostukseen tarvittavien suunnittelutoimenpiteiden vuoksi rata on toistaiseksi kokonaan suljettu.
Ampumarata on käytössä, mutta stadionin muu alue ei ole toistaiseksi käyttökunnossa.
Pahoittelemme häiriötä.
Liikunta- ja ulkopaikkamestari
0505353867
vesa.turkia@liperi.fi
”Palaute on tärkeää työssä jaksamisen kannalta.” Palaute tuntuu hyvältä, luo uskoa omaan tekemiseen ja auttaa jaksamaan. Eikä pelkästään palautteen saamisella ole positiivisia vaikutuksia, vaan myös palautteen antamisella. Itsellekin tulee hyvä mieli, kun voi kehua kollegaa. Hyvä kannattaa laittaa kiertämään! Positiivinen ja rakentava palaute auttaa myös luomaan hyvää työilmapiiriä, jota ilman meidän on vaikea voida työssämme hyvin, vaikka työ itsessään olisikin mielekästä. Työilmapiiristä on jokainen työntekijä vastuussa. Hyvä elämänohje tässäkin on, ettemme olettaisi asioita vaan kysyisimme ja puhuisimme, pyrkisimme ymmärtämään.
"Työelämässä ei voi olettaa, että ura niin sanotusti kehittyy koko ajan tai palkka nousee.” Nykyisin tehdään paljon määräaikaisia ja pätkätöitä. Tällöin myös eteneminen uralla on harvoin kovin järjestelmällistä eikä varsinkaan suoraviivaista. Tietyillä aloilla ja alueilla omien suunnitelmien mukaisen työn löytäminen voi olla hyvinkin haastavaa, joten joskus pitää ottaa vastaan työtehtäviä, jotka eivät omiin suunnitelmiin kuulu. On myös hyvä tiedostaa, etteivät palkka ja urakehitys aina kulje käsi kädessä. Joskus voit saada jostain työstä itsellesi erittäin arvokasta työkokemusta, joka auttaa sinua ottamaan urallasi sen kuuluisan seuraavan askeleen, vaikka palkka onkin hetkellisesti heikompi.
”Parempi viikko vuntierata kuin päivä tehdä turhaa työtä."
"Minkä voit tehdä tänään, älä jätä sitä huomiseksi." 
Meitä on tämän päivän työelämässä hyvin monenlaisen koulutien käyneitä aikuisia. Nuorimpien työssäkävijöiden saama opetus on ollut hyvin erilaista kuin vanhimpien. Käsitys oppimisesta ja opettamisesta on käynyt suuria muutoksia vuosikymmenten saatossa. Näkemykset oppimiseen liittyen voivat siitäkin syystä vaihdella. Nykyään oppimista ei kuitenkaan ajatella pelkkänä tiedon siirtämisenä ”opettajalta oppijalle”, vaan oppijan oma rooli on oppimisen keskiössä. Ja vaikka moni yhdistääkin oppimisen koulun penkkiin, tapahtuu oppimista muuallakin: työpaikalla, kotona, harrastuksissa, keskusteluissa… Itse asiassa opimme jatkuvasti paljon kaikenlaista, halusimmepa tai emme, sillä osa oppimisesta tapahtuu tiedostamatta. Jos siis kuvittelit, ettet enää voisi oppia mitään, olet ikävä kyllä onnekkaasti väärässä!
Mitäs tekemistä oppimisella on työelämän kanssa? Tähän kysymykseen kyllä jokainen työelämässä oleva tietää vastauksen. Eihän sitä koulussa kaikkea opita, vaikka miten hyvää oppia tiettyyn ammattiin tai tietylle alalle saisikin. Kyllä se työ opitaan varsinaisesti siellä työpaikalla. ”Työn oppii tekemällä.” Entäpä, jos on jo kokenut konkari ja työskennellyt samalla alalla vuosia, jopa vuosikymmeniä? Ei kai silloin tarvitse enää mitään oppia? Parempi vain suhtautua työelämään ja elämään ylipäätään niin, ettei oppiminen lopu koskaan. Vaikka olisimme kuinka kokeneita ja osaavia omassa työssämme, niin maailma ympärillämme muuttuu kuitenkin, ja se tarkoittaa muutoksia myös työpaikalla. Joskus ne muutokset ovat nopeita, joskus hyvinkin hitaita, mutta niitä tapahtuu. Itsensä kehittäminen myös motivoi useimpia ihmisiä työssä, ja vaikka ei haluaisi oppia enää yhtään mitään, ei siltä yleensä työelämässä voi välttyä. Myös työnantajat arvostavat työntekijöissä halua uuden oppimiseen. Kannattaa siis opetella oppimismyönteinen asenne, jos ei sitä jo ennestään löydy!
Jos meille jokin sana jäi mieleen reissusta, on se otsikossakin mainittu ”muutosmyötärinta”. Ei sitä termiä itse asiassa tarvitse edes avata, kyllä jokainen lukija ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Esimerkiksi TE-palvelu-uudistus tulee, emmekä me voi sille muutokselle mitään. Kannattaako siis harata vastaan? Eikö ole järkevämpää keskittyä tekemään jotain niille asioille, joihin voi vaikuttaa? On kaikkien resurssien järkevää käyttöä, kun ne kohdistetaan oikein. Muutokseen voi alkaa jo valmistautua. Ja tätä oli tehty hienosti etenkin Kajaanissa, mutta myös Ylivieskassa ja Oulaisilla oli valmistauduttu uuteen kunnan omin voimin.
Moni on parhaillaan kesälomalla, toisilla vaihtuvat työkengät kohta paljaisiin varpaisiin hiekkarannalla, mutta muutosmyönteinen asenne kannattaa säilyttää myös lomalla. Entäpä jos pitkään suunniteltu ja haaveiltu kaveriporukan tai ystäväperheen kansa tehtävä rantareissu menee mönkään kurjan kelin vuoksi? Mahdatko säätilalle mitään? Voisitko ottaa ilon irti sadepäivästä? Olla vaan, katsoa elokuvaa, lukea kirjaa, kuunnella musiikkia, tehdä yhdessä hyvää ruokaa, käydä ravintolassa, käydä hyviä keskusteluja, piirtää, maalata, askarrella, hassutella…
Liperin kunnan tarjoamien kesätöiden työtehtävät olivat monipuolisia. Toiset kesätyönuoret olivat vastuussa ympäristön siivoamisesta ja ylläpitämisestä, toiset taas työskentelivät lasten parissa, kuten päiväkodissa tai apuohjaajana leireillä. Lisäksi nuoria työskenteli lapsiystävällinen kunta -agentin ja siivouksen työtehtävissä. Päiväkodissa työskentelevä nuori kertoi hakeneensa kesätyötä sillä hän halusi tietoa lasten hoidosta. Nuori arvosti mahdollisuutta hyödyntää arjen taitojaan, joita oli kerännyt omaa sisarusta hoitaen. Hänen työtehtäviinsä kuului muun muassa lasten hoitamista ja toiminnan ohjaamista kuten esimerkiksi ulkona leikkimistä. Nuori myös mainitsi, että lasten kanssa työskennellessä oli tärkeää osata toimia oikein erilaisissa tilanteissa, kuten lasten välisissä riitatilanteissa. Nuori viihtyi työssään ja piti työyhteisöstään.
Omissa toimistoassistentin työtehtävissäni ei välttämättä ole suoraa samaistumista muihin, mutta kokemukseni on ollut yhtä hyvä kuin muilla. Näin haastatteluja toteuttavan kesätyönuoren näkökulmasta oli mukava kuulla ja nähdä, että nuorilla kesätyöt olivat sujuneet hyvin ja että he saivat sieltä arvokkaita kokemuksia. Uskon, että nuorten hyvät kokemukset ovat mahdollistaneet etenkin hyvät työyhteisöt, sillä nuoret olivat saaneet mielestään riittävästi apua ja tukea työn tekemiseen. Täällä Duunitalolla työyhteisö on myös mukava sekä työtehtävät ovat miellyttäviä ja monipuolisia, ja meno on rento. Nämä ovat todella merkittävä osa kokemustani, ja haluan kiittää kaikkia niitä, joiden kanssa olen päässyt tutustumaan ja työskentelemään näiden parin viikon aikana. Olen saanut tehdä ja kokea kaikenlaista, aina IT-hommista erilaisiin haastatteluihin. Vaikka olen astunut mukavuusalueeni ulkopuolelle, on ollut myös helppoja työtehtäviä, jotka ovat tasapainottaneet kokemustani. Kiitos kesätyömahdollisuudesta ja hyvää kesää Duunitalon väki! ☀️
Voiko tilannetta parantaa pelkästään maahanmuuttajien kielitaitoa parantamalla? Ei voi. Kyllä työtä täytyy tehdä myös työnantajien puolella. Monesti heikommallakin kielitaidolla voisi päästä alkuun työelämässä, kun vaan olisi rohkeus kokeilla. Hyviä apuja ovat olleet esim. kuvalliset työohjeet. Tai entäpä jos työpari puhuisi uuden tulokkaan kanssa samaa kieltä, mutta osaisi kuitenkin jo riittävän hyvin suomea, jotta pystyisi toimimaan linkkinä uuden työntekijän ja muun yhteisön välillä? Ja samalla tukemaan kielen oppimista. Tarvitaanko joka työpaikalla edes suomen kieltä? Vastaus tähän on tietenkin ei. On niitä työpaikkoja, joilla yhtenä työkielenä on englanti. Mutta minä väitän, että englannilla pärjäisi Suomessa useammallakin työpaikalla. Eikä kyse ole kenenkään kielitaidosta, vaan suomalaisten työnantajien rohkeudesta käyttää englannin kieltä. Jos meidän kansana kannattaisi jotain oppia ottaa Käärijästä, niin rohkeus käyttää englantia! Osaamme usein englantia paljon paremmin kuin luulemme. Eikä sen lausumisen tarvitse kuulostaa natiivilta! Mitä se edes englannin kohdalla tarkoittaa? Englantia puhutaan virallisena kielenä Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian lisäksi myös mm. Kanadassa, Irlannissa, Australiassa, Intiassa, Pakistanissa, Nigeriassa ja Etelä-Afrikassa. Siinä on jo aika laaja kirjo erilaisia aksentteja ihmisillä, joiden äidinkieli on englanti. Tekemällä oppii, ja kieltä oppii käyttämällä sitä.
Luuletko, ettet käytä sosiaalista mediaa? Tunnistatko jonkin näistä: Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn, WhatsApp, TikTok, Snapchat, Pinterest, YouTube, Wikipedia tai Google Docs. Nämä ovat vain esimerkkejä sosiaalisen median kanavista, joita on valtava kirjo ja uusia syntyy koko ajan. Mutta onko niistä mihinkään muuhun kuin viihdykkeeksi ja yhteydenpitoon? Uteliaisuuden tyydyttämiseen? Aika moni on varmasti saanut ainakin harrastuksiinsa vinkkejä somesta tai katsonut vaikkapa YouTubesta ohjeet polkupyörän sisäkumin vaihtoon kuten allekirjoittanut. Taipuuko some siis myös työnhakuun?
Eri somekanavia käytetään vähän eri tavalla. Voit taivutella vaikkapa Instagramin toimimaan omassa työnhaussasi, vaikka työsi jälkeä ei voisikaan esitellä portfoliomaisesti. Ehkäpä voisit nostaa saamiesi palautteiden parhaat palat esille Instagramissa? Tekstin lisääminen kuvaan ei ole kovin vaativa tehtävä. Ja apuakin voi aina pyytää kaverilta. Voit hyödyntää omia kerronnan vahvuuksiasi: käytä sanoja, kuvia, ääntä sen mukaan, miten sinun on helpoin kertoa omasta osaamisestasi.
Kohtaaminen. 
Et jää tyhjän päälle. 
Moni vaihtaa jossain kohtaa työuraansa uudelle alalle. Onko hän silloin täysi noviisi? On tai ei, se riippuu hyvin pitkälti uudessa työtehtävässä vaadittavasta osaamisesta. Onko se osaaminen sellaista, että sen voi oppia vain alan koulutuksessa tai työtehtävissä? Voiko osaamista hankkia harrastusten kautta? Onko osaaminen siirrettävissä toiselta alalta uudelle alalle? Kysymyksistä viimeinen on mielestäni se, mihin tulisi kiinnittää eniten huomiota, sillä nykypäivän työelämässä varsinkin asiantuntijatyössä hyvin suuri osa taidoista on siirrettävissä.
Miksi tällainen kampanja? Digi on ollut jo hyvän tovin niin olennainen osa arkeamme, että liian helposti oletamme kaikkien olevan sen kanssa sujut. Työssämme työllisyyspalveluissa olemme kuitenkin saaneet ikäväksemme huomata, että moni on jäänyt digikelkasta eikä ilman apua pääse enää mukaan. Olet varmasti huomannut, että hyvin moni palvelu on sähköistynyt. On asioita, joiden hoitaminen ilman digiosaamista on todella vaikeaa, ellei peräti mahdotonta. Digitaidoissa on siis kyse kansalaistaidoista. Ilman niitä ihminen jää helposti syrjään monessakin asiassa, mutta tukea on silti vaikea saada tai sekin on ”digissä”.
Aihe herättää paljon kysymyksiä, ja toivomme, että kampanjamme myötä niihin kysymyksiin aletaan etsiä vastauksia. Kasvokkain annettavalle digituelle on tarvetta (siksi YTYÄn kautta saa nyt digitaitovalmennusta! vink, vink), eivätkä sen kohderyhmänä ole vain ikääntyvät. Digitaidoissa on puutteita niin nuorilla kuin varttuneemmillakin. Ne puutteet voivat vain olla eri kohdissa. Yhteistä monelle on, ettei heikoista digitaidoista kehdata kertoa ja jäädään senkin vuoksi ilman apua. Koska kaikkihan osaavat käyttää digiä…
Onko oikein, että miehet saavat keskimäärin parempaa palkkaa kuin naiset? Onko oikein, että miesvaltaisilla aloilla maksetaan isompaa palkkaa kuin naisvaltaisilla? Onko oikein, että yhä vieläkin lähes 70 prosenttia johtajista on miehiä?
Kun peruskoulun opettaja tekee luokalle selväksi monta kertaa vuosien aikana, etteivät tytöt voi olla hyviä matemaattisissa aineissa. Tästä seuraa se, etteivät tytöt usko omiin kykyihinsä matematiikassa vuosiin, vaikka tulokset sanovatkin muuta. Hyvin lukiossa pärjäävälle tytölle eri aineiden naisopettajat suosittelevat kaikki opettajan uraa. Hyvin pärjäävälle pojalle suositellaan ihan muita vaihtoehtoja. Työhaastattelussa haastattelija kysyy naiselta, aikooko tämä hankkia lapsia ja milloin tämä niitä haluaa. Kaikki todellisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet tuntemilleni naisille. Joskus voidaan hyvääkin tarkoittaen tehdä väärin.
Tuosta kuvauksesta näkee kuitenkin, että asenne voi olla sekä negatiivinen että positiivinen. Työelämässä haetaan ”hyvää asennetta” eli positiivista. Tarkoittaako se siis samaa kuin optimismi? Ei aivan. Yleensä työelämän asenne viittaa tapaan, jolla työhön suhtaudutaan ja jolla sitä tehdään. Työnantajien kaipaama asenne on mm. sitä, että tekee sovitut työtehtävät riittävän hyvin, ymmärtää, että joskus pitää tehdä myös ikävämpiä työtehtäviä sekä arvostaa muiden aikaa ja työtä tulemalla ajoissa töihin.
Olisipa tähän asenneongelmaan jokin easy fix! Hetkinen, onhan meillä. Paras tapa kohdata toisemme, myös työnhaussa ja työelämässä, on avoimuudella ja empatialla. Helppo ratkaisu tämä on sikäli, että se on hyvin yksinkertainen ja toimii aivan kaikissa kohtaamisissa. Vaikean siitä kuitenkin tekee, että meillä kaikilla on ennakko-odotuksia ja niiden muuttaminen ei tapahdu hetkessä. Toisen asenteeseen emme kuitenkaan voi vaikuttaa, omaan asenteeseemme voimme. Ja tietenkin osoittamalla itse avoimuutta ja empatiakykyä pystymme auttamaan muita esimerkin voimin.
Työelämä on muuttunut paljon siitä, mitä se oli jokunen vuosikymmen sitten. Eikä kyse ole pelkästään digitalisaatiosta, vaan yhteiskunnan muuttumisesta kaikin puolin. Fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, mutta henkinen puolestaan lisääntynyt. Ihminen ei kuitenkaan ole muuttunut pohjimmiltaan. Me esimerkiksi opimme yhä samalla tavalla, aivomme eivät ole muuttuneet omaksumaan asioita toisella tavalla, vaikka maailma onkin muuttunut. Siksi nykyaika haastaa jaksamistamme hyvin eri lailla kuin ennen.
Kun muistaa vielä, että tätä soppaa maustaa jokaisen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet, niin ei siitä kyllä yhdellä reseptillä millään saa kaikille maistuvaa. Tärkeintä onkin opetella tuntemaan itsensä ja kuunnella itseään herkällä korvalla. Mitä minä tarvitsen, jotta voin hyvin? Mitä se tarkoittaa työelämän ja vapaa-ajan kannalta? Ei pidä kuunnella liikaa sitä, mitä muut arvostavat ja mikä heitä auttaa jaksamaan. Ehkä omat arvot ovatkin erilaisia. Jokainen työ on kuitenkin tärkeä ja arvokas, kuten jokainen yksilökin. Ja jokainen meistä voi olla hyvä työntekijä.
Onko tällä sitten mitään väliä, kun termit eivät ennenkään ole estäneet naisia toimimasta lakimiehinä tai palomiehinä? Sillä on paljonkin väliä, sillä sanoilla on uskomattoman paljon valtaa. Mietipä esimerkiksi näitä osaamiseen liittyviä sanontoja: ”Nuorena vitsa väännettävä.” ”Vanha koira ei opi uusia temppuja.” ”Lahjattomat harjoittelevat.” Nämä näennäisen harmittomat sanonnat ovat juurtuneet yllättävän syvälle uskomuksiimme. Työnhaussa yli 50-vuotiaat nähdään yhä turhan usein liian vanhoina. Oletetaan, etteivät he enää opi uusia asioita. Moni varttuneempi uskoo itsekin, ettei hän enää opi uutta. Ja tämähän on todistettu jo ihan silkaksi pötypuheeksi. Vaikka oppiminen voi olla helpompaa nuorena, ei ikä kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä oppimisessa. Kyllä motivaatio ja usko omiin oppimiskykyihin vaikuttavat enemmän.
Sanoilla on iso painoarvo myös työnhaussa. Ei ole ihan yhdentekevää, mitä sanoja hakemuksessaan käyttää. Sanat auttavat meitä pääsemään työhaastatteluun, mutta ne sanat voivat toki tulla meiltä itseltämme tai suosittelijoilta, kirjoitettuina tai puhuttuina. Eivätkä ne kaikkea ratkaise. Siksi hyvin harva saa työpaikan pelkän hakemuksen perusteella. Työhaastattelussa pääsee tutustumaan ihmiseen sanoja syvemmin. Ja työsuhteen alussa on vielä koeaika. Se näyttää, onko työntekijä sanojensa mittainen sekä vastaako työnantajasta sanojen välityksellä saatu mielikuva todellisuutta.
Ihan suurpiirteisestikin ottaen: ei ole. Esimerkiksi Duunitorilta löytyi tänä aamuna Pohjois-Karjalasta 88 työpaikkaa, kun työsuhdemuodoksi valitsi kesätyön. Siis 88 kesätyöpaikkaa 3. päivä tammikuuta. Se kertoo siitä, että kesätöitä kannattaa jo ajatella. Niitä tulee hakuun jo edeltävän vuoden puolella, joten jos kesätyöhaun jättää huhtikuulle, alkaa olla jo melko myöhä. Toki kesätyöpaikkoja voi tulla hakuun vielä varsin lähelläkin kesää, mutta suurin osa paikoista täytetään alkuvuodesta. Kannattaa siis harkita sekaan hyppäämistä jo nyt!
Mutta kannattaako hakea töitä vain kesäksi? No mutta miksipä ei? Moni kesätyöntekijä on kesän jälkeen saanut jatkaa työnantajan palveluksessa osa- tai kokoaikaisessa työsuhteessa. Kuten muutkin määräaikaiset työsuhteet, myös kesä- tai kausityöt voivat poikia pidempiaikaisenkin työn. Ja vaikka näin ei kävisikään, on työkokemus silti aina työkokemusta, joten plussan puolelle siinä väistämättä yleensä itse jää.
Työpaikkailmoitusten selaaminen
En ainakaan suosittele. Valmistautuminen kannattaa! Sama pätee videohaastatteluun ja video-CV:n tekemiseen. Suunnittele, valmistaudu ja toteuta vasta sitten. Yhden minuutin mittaisen videon saaminen valmiiksi tapahtuu harvalta vartissa, vai mitä?
Asta pääsi ensimmäisellä kerralla keskustelemaan työhönvalmentajan kanssa omista toiveistaan ja ajatuksistaan työelämään liittyen. Jo ensimmäisen keskustelun jälkeen työhönvalmentajalla oli esittää Astalle hänelle sopivaa työpaikkaa. Astalla ehti siis olla kaksi tapaamista työhönvalmentajan kanssa, kun työpaikka jo löytyi. Siinä oltiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Nyt Asta on ollut työssä elokuusta lähtien.
Hannu pääsi työkokeilun kautta palkkatuettuun työhön, uusi palkkatukijaksokin on jo aloitettu ja jatkuu toukokuulle 2023. Hän myös uskoo pääsevänsä sen jälkeen laittamaan puumerkkinsä työsopimukseen ilman palkkatukea. Työnantaja luottaa Hannun tekemiseen, siihen, että hommat hoituvat ja Hannu saa suunsa auki, jos tarvitsee jotain kysyä. Työkin sopii hyvin osatyökykyiselle. Työpäivien sisältöä on mahdollista muokata niin, että työkyky säilyy, ja työn voi myös rytmittää itselle sopivalla tavalla. Yksi työn parhaista puolista on sosiaalisuus, jonka puuttumisen elämästä Hannu tietää olevan paha paikka monelle työttömälle. Nyt hän iloitsee työympäristöstä, jossa on mahtavat työntekijät ja asiakkaat.
Tiesitkö, että julkisesti ilmoitetut avoimet työpaikat kattavat vain pienen osan kaikista avoimista tehtävistä? Ne ovat se kuuluisa jäävuoren huippu. Niin sanotut piilotyöpaikat muodostavat sen suuren pinnanalaisen massan. Eikä niitä löydä TE-palvelujen sivuilta, Duunitorista tai Oikotieltä. Missä piilotyöpaikat sitten ovat ja miten niihin voi päästä käsiksi? Kannattaako niitä edes etsiä?
Usein tuntuu paljon helpommalta vastata työpaikkailmoitukseen. Silloinhan työnantaja on avoimesti kertonut etsivänsä työntekijää. Voit kuitenkin tehdä rohkeasti aloitteen ja ottaa itse yhteyttä. Ei pidä ajatella, että siinä olisi jotenkin vaivaksi. Parhaassa tapauksessa työnantaja on ehtinyt vasta huomata apukäsien tarpeen, ja olet ensimmäinen, joka tarjoutuu. Jos olet sopiva henkilö tehtävään ja sinut palkataan suoraan ilman raskasta rekrytointiprosessia, säästää työnantaja paljon sekä aikaa että rahaa. Rekrytointi kun ei ole pelkkää hakemusten vastaanottamista ja haastattelujen pitämistä, vaikka nekin jo itsessään vaativat resursseja. Pahimmassa tapauksessa taas olet vienyt hetken työnantajan edustajan aikaa, mutta he ovat saaneet kuitenkin niin sanotusti reserviin potentiaalisen työntekijän. Ehkä muutaman kuukauden päästä tekijälle onkin tarvetta! Mitä siis voit hävitä?
Tiina Asikainen
