Teknologiaa ekosti-hanke alisivun pääkuva

Navigaatiovalikko

Teknologiaa ekosti -hanke sisältö

Teknologiaa ekosti Liperissä

Teknologiaa ekosti -hanke käynnistettiin varhaiskasvatuksessa syksyllä 2017. Kaksivuotisen, Opetushallituksen rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää tulevaisuuden innovatiivisia oppimisympäristöjä, jotka edistävät hyvinvointia ja lasten ekososiaalisen sivistyksen kehittymistä.

Luonto on täynnä ihmeellisiä asioita: puro saa vesirattaan pyörimään, linnunlaulun kuuntelu mättäällä saa hyvälle mielelle ja hippaleikki kaverien kanssa puiden lomassa… no, se vain on hauskaa! Mutta miten luonto, kasvit ja eläimet vaikuttavat lapseen ja hänen varhaiskasvatusympäristöönsä, miten teknologia liittyy asiaan ja miten lapsi voisi vaikuttaa omaan ympäristöönsä?

Toiminnan pohjana näkyy Green Care -ajattelu, jolla tarkoitetaan luontoon ja maaseutuun liittyvää ammatillista, tavoitteellista ja vastuullista toimintaa, jolla edistetään hyvinvointia ja elämänlaatua.

Green Care -ajattelun mukaisesti kehitetyissä oppimisympäristöissä korostuvat erilaiset luonnon elementit ja niissä huomioidaan kestävän kehityksen näkökulma. Oppimisympäristöjen kehittäminen on osa Liperin kunnan varhaiskasvatuksen luontoperustaiselle toiminnalle myönnetyn Green Care Luontovoimaa -laatumerkin mukaista toimintaa. Oppimisympäristöissä Green Care -toiminta näkyy muun muassa kasvien kasvatuksena ja kesäkanojen hoitona. Katso sivun alalaidasta päiväkotikohtaisia materiaaleja, mitä olemme toteuttaneet osana hanketta!

Teknologiaa ekosti -hankkeen piirretty logo.

Oppimisympäristöjen kehittämisessä hyödynnetään vahvasti teknologiaa. Teknologiaa käytetään työkaluna oppimisympäristöjen suunnittelussa sekä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen pedagogiikan apuvälineenä. Teknologian monipuolistuessa lasten teknologia-ajattelu laajentuu. Tavoitteena on digitalisoitu oppimisympäristö, jossa teknologiaa käytetään entistä monipuolisempana työkaluna. Perhepäivähoidossa digitalisoitu oppimisympäristö näkyy muun muassa Digireppujen rikastamisena.

Oppimisympäristöjä kehitetään lasten mielenkiinnon kohteiden ja omien ideoiden pohjalta.

Teknologiaa ekosti -hankkeen lähtökohtana onkin, että lapset itse ovat tutkijoita, jotka selvittävät oman toimintansa vaikutuksia ympäristöönsä. Lapset pääsevät tuottamaan sähköä ja tarkkailemaan veden kulutusta sekä suunnittelemaan vaikkapa yrttien kastelujärjestelmää.

Hankkeen taustalla toimii vahva yhteistyöverkosto, johon kuuluvat muun muassa Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja erilaisia yrityksiä. Hankkeen aikaansaamista vaikutuksista kerätään tietoa tutkimuksilla, yhteistyökumppanit suunnittelevat teknologisia ratkaisuja yhdessä lasten kanssa ja koko varhaiskasvatuksen Green Care -osaamista kehitetään Karelia-ammattikorkeakoulun järjestämällä koulutuksella.

 

Teknologiaa ekosti -hankkeen logokuva, jossa piirretty hymyilevä hahmo puun vierellä.

 

Teknologiaa ekosti -hanke meillä ja muualla

Tutustu näistä linkeistä hankkeen toimintaan!

Koskinen, Taru: Lisättyä todellisuutta ja talvipuutarhan ihmeitä, blogikirjoitus. (2018)

Yritystä oppimisympäristöihin! -hanke, yhteistyötahojen esittely: Puolivälin päiväkoti, Lautasuon päiväkoti, Liperin päiväkoti.

Palpatzis, Katri & Pukki, Anu: Green Care -koulutuksesta laatua Liperin varhaiskasvatukselle. (2019)

Nuutinen, Salla: Lapset oman oppimisympäristön suunnittelijoina päiväkodissa, pro gradu -tutkielma. (2019)

 

Toiminta päiväkodeissa sisältö

Toiminta päiväkodeissa

Tutustu alasvetovalikoissa päiväkotien Teknologiaa ekosti -hankkeen toimintaan. Löydät valikoista päiväkotien esittelyt sekä päivittyvää materiaalia hankkeen pohjalta toteutetusta toiminnasta. Hankkeisiin liittyviä videoita lataamme Liperin kunnan YouTube-kanavalle ja linkitämme tänne.

 

Asiakirja- ja mediatiedostot

Videoita hankkeen toiminnasta päiväkodeissa

Tutustu Teknologiaa ekosti -hankkeeseen näiden videoiden välityksellä!

 

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Pohjois-Karjalan koronatilanne hipoo leviämisalueen tunnusmerkkejä

Pohjois-Karjalan koronatilanne hipoo leviämisalueen tunnusmerkkejä

Vaikka maakunnan rokotuskattavuus on kokonaisuutena hyvä, on 12 vuotta täyttäneissä pohjoiskarjalaisissa vielä reilut 22 000 täysin rokottamatonta. Tartunnanjäljityksen ruuhkaa on saatu purettua.

Pohjois-Karjalan koronavirustilanne on edelleen huono, mutta leviämisalueen tunnusmerkit eivät vielä kokonaisuutena täyty.

– Kokonaisuutena arvioiden emme vielä ole leviämisalue, mutta lähellä ollaan. Lähipäivät ja viikot näyttävät, mihin suuntaan epidemia kääntyy, tiivistää ylilääkäri Jukka Heikkinen Siun sotesta.

– Olisi toivottavaa, että nyt lomakauden lähestyessä käytäisiin hakemassa puuttuvat tehosterokotteet ja nekin, jotka ovat rokotteen ottamisessa tähän saakka epäröineet, menisivät rokotuksensa hakemaan.

Vaikka maakunnan rokotuskattavuus on kokonaisuutena hyvä, on 12 vuotta täyttäneissä pohjoiskarjalaisissa vielä reilut 22 000 täysin rokottamatonta. Lisäksi rokottamatta ovat kaikki alle 12-vuotiaat, joille ei vielä ole rokotusta edes saatavilla.

Leviämisalueen kriteereistä täyttyvät koronaviruksen ilmaantuvuus väestössä, jossa raja on 100 tartuntaa 100 000 asukasta kohden. Lisäksi Joensuun Kuhasalon jätevesiseurannassa koronavirusta esiintyy selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin epidemian aikana.

Siun soten tartunnanjäljitys on ollut viime viikot hyvin haasteellisessa tilanteessa tartuntojen ja altistuneiden suuren määrän takia. Ruuhkaa on kuitenkin saatu viime päivinä purettua.

– Joensuun seudun laaja kouluissa ja harrastuksissa levinnyt tartuntaketju ollaan saamassa hallintaan. Uusia koulualtistumisia todetaan kuitenkin edelleen jatkuvasti, eri puolilla maakuntaa, kertoo Heikkinen.

– Koska tartunnoista suurin osa on toistaiseksi todettu lapsilla ja nuorilla, ei sairaalassa olevien koronapotilaiden määrä ole onneksi kasvanut samassa suhteessa tartuntojen määrän kanssa. Rokote puolestaan antaa vanhemmille hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan. Huolestuneena kuitenkin seuraamme tilannetta, Heikkinen toteaa.

Pohjois-Karjalan koronavirustartuntojen määrä oli viime viikolla koko epidemia-ajan korkein. Maakunnassa todettiin viikolla 46 yhteensä 121 koronavirustartuntaa, kun edellisellä viikolla tapauksia kirjautui 107. Pohjoiskarjalaisilla tartuntoja oli 120. Kuluvalla viikolla torstaiaamuun mennessä tartuntoja on todettu 35 ja karanteenissa oli noin 230 henkilöä.

Todetuista koronatartunnoista 69 % todettiin rokottamattomilla henkilöillä ja seitsemän prosenttia yhden rokoteannoksen saaneilla. Noin 24 % tartunnoista todettiin täysin rokotetuilla.

Tartuntoja todettiin viikolla 46 Ilomantsissa, Joensuussa, Juuassa, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Liperissä, Nurmeksessa, Outokummussa, Polvijärvellä ja Tohmajärvellä. Tartuntojen alkuperä saatiin selville 90 % tapauksista. Ulkomailta saatuja tartuntoja oli kuusi.

Eniten tartuntoja oli viime viikolla 0–9-vuotiailla, seuraavaksi eniten 10–19-vuotiailla. Kolmanneksi eniten tartuntoja todettiin 30–39-vuotiailla.

Pohjois-Karjalassa voimassa olevat alueelliset suositukset ja rajoitukset on koottu Siun soten verkkosivuille osoitteeseen www.siunsote.fi/alueelliset-suositukset-ja-rajoitukset.

Pohjois-Karjalan tilannekuvatyöryhmä kokoontui arvioimaan epidemiatilannetta sekä tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen suositusten ja rajoitusten riittävyyttä 25.11. Työryhmän seuraava kokous on torstaina 2.12.2021.

Kertakäyttöisiä kasvomaskeja pöydällä pinossa

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute