Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Hyvinvointilautakunnan toukokuun kokouksessa nuorten asiaa

Hyvinvointilautakunnan toukokuun kokouksessa nuorten asiaa

Hyvinvointilautakunnan 9.5. kokouksen esityslistalla ovat muun muassa nuorisotoimen, liikuntatoimen ja kulttuuritoimen vuosiavustukset, sekä nuorilta tulleita aloitteita.

Nuorisovaltuusto on esittänyt hyvinvointilautakunnan tapaamisessa, että jatkossa hyvinvointilautakunnan kokouksiin voisi osallistua myös nuorisovaltuuston edustaja. Tämä lisäisi osaltaan kuntalaisten ja etenkin nuorempien kuntalaisten osallisuutta päätöksentekoon. Hyvinvointivastaava-varhaiskasvatuksen johtaja esittää, että nuorisovaltuusto voi nimetä edustajan hyvinvointilautakuntaan 1.9.2019 alkaen.

Nuoret ovat aktivoituneet myös muilla tavoin. 25.3.2019 jätetyssä aloitteessa Liperin nuorisotalon nuoret toivoivat Liperin nuorisotalolla käyville sekä muille Liperin kirkonkylällä harrastaville nuorille kuljetusta arki-iltaisin kirkonkylältä Viinijärvelle. Esityksenä on, että nuorten tekemän aloitteen mukainen kuljetuskokeilu käynnistyisi ja jatkuisi vuoden 2019 loppuun, minkä jälkeen toiminnan jatko arvioidaan uudestaan.

Esityslistalla on myös ehdotus varhaiskasvatuksen väliaikaisesta organisaatiomuutoksesta. Henkilökunnalta on tullut toive lähiesimiestyön vahvistamisesta ja samoin esimiehet ovat esittäneet toiveen tehtävien uudelleenjärjestelystä. Väliaikaista organisaatiomuutosta ja varhaiskasvatuksen vastaavien uutta tehtävänjakoa esitetään ajalle 1.6.2019–31.5.2020.

Koko esityslistan voit lukea Dynasty-palvelusta, jossa kokouksen jälkeen tarkastettu pöytäkirja on myös nähtävillä.

 

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute