Rakennushankkeen vaiheet pääkuva

Navigaatiovalikko

Rakennushankkeen vaiheet sisältö

Rakennushankkeen vaiheet

Näin rakennusprojekti etenee lupapäätöksen tai toimenpideilmoituksen jälkeen.

1. Valitse vastaava työnjohtaja

Jokaisella rakennushankkeella on oltava vastaava työnjohtaja. Rakennusvalvonta tarkastaa työnjohtajan pätevyyden. Tavanomaisissa rakennushankkeissa, kuten pientaloissa tai saunassa vastaavan työnjohtajan tulee olla koulutukseltaan vähintään rakennusmestari.

Toimita allekirjoitettu työnjohtajan hakemus/ilmoitus rakennusvalvontaan viimeistään silloin, kun teet aloitusilmoituksen.

Lupapisteen kautta käsitellyille rakennushankkeille työnjohtajat ilmoitetaan Lupapisteessä.

Rakennushanke etenee työnjohtajan ohjeistuksessa. Työnjohtaja on vastuussa siitä, että hanke toteutuu lain ja määräysten mukaisesti. Hänen ammattitaitoaan on syytä kunnioittaa ja hyödyntää!

2. Käy lupapäätös läpi huolellisesti

Saamasi rakennuslupapäätös kannattaa käydä läpi työnjohtajan ja pääsuunnittelijan kanssa.

Lupapäätöksessä on erilaisia lupaehtoja, jotka tulee toteuttaa hankkeen edetessä. Yleisimpiä lupaehtoja ovat erilaiset katselmukset. Lupapäätöksen sisältö käydään läpi aloituskokouksessa, jos sellainen on lupaehdoksi määrätty.

Tarvittaessa myös rakennusvalvonta antaa lisätietoja päätöksestä.

3. Sovi aloituskokouksen pitämisestä

Aloituskokous pidetään yleensä kohteissa, joissa rakennetaan uusia asuin- tai työtiloja. Myös maatalouden tuotantorakennuksista, halleista tai varastoista voidaan määrätä aloituskokous pidettäväksi.

Aloituskokoukseen osallistuvat ainakin hankkeeseen ryhtyvä taho, pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Tavallisesti aloituskokous pidetään rakennusvalvonnan tiloissa. Kokouksessa käydään läpi lupa-asiakirjat ja muut esille tulevat asiat sekä pientalojen osalta vähintään perustussuunnitelmat.

Työnjohdon tarkastusasiakirjat aloituskokouksessa:

4. Huomioi erityissuunnitelmat

Lupapäätöksessä voidaan edellyttää erityissuunnitelmia. Erityissuunnitelmat ovat lupapiirustuksia yksityiskohtaisempia suunnitelmia, joissa yleisimmin esitetään erilaisia rakenne-, IV- tai KVV-ratkaisuja. Vaaditut erityissuunnitelmat tulee esittää rakennusvalvontaviranomaiselle ennen niihin liittyvien töiden aloittamista.

Aiemmin paperilla käsiteltyjen lupa-asioiden erityissuunnitelmat voi toimittaa sähköpostitse (rakennusvalvonta@liperi.fi). Rakennusvalvonta ei arkistoi edellämainittuja suunnitelmia.

Lupapisteen kautta käsitellyille rakennushankkeille myös erityissuunnitelmat toimitetaan Lupapisteeseen.

Pientalojen perustussuunnitelmat käydään läpi aloituskokouksessa.

Suunnitelmien arkistoiminen on pääsääntöisesti hankkeeseen ryhtyvän vastuulla.

5. Tilaa rakennuspaikan merkitseminen kartoittajalta

Rakennuspaikka merkitään ennen rakennustöiden alkamista. Tilaa paikan merkitseminen suoraan kartoittajalta.

Vastuullisten henkilöiden tulee olla paikalla merkitsemisen aikana. Kartoittaja merkitsee rakennuksen sijainnin ja korkoaseman.

6. Tee aloitusilmoitus

Rakennustyöt voivat alkaa, kun lupapäätös tulee lainvoimaiseksi.

Ilmoita aloitusilmoituksella, milloin luvan mukaiset työt alkavat. Voit jättää aloitusilmoituksen sähköpostilla rakennusvalvonta@liperi.fi -sähköpostiin tai puhelimitse lupavalmistelijalle. Saamastasi lupapäätöksestä näet ajan, jonka puitteissa työ on aloitettava. Aloitusilmoituksen voi tehdä joko vastaava työnjohtaja tai rakennushankkeeseen ryhtyvä henkilö.

7. Muista katselmukset

Rakennushankkeeseen kuuluu useita katselmuksia. Lue niistä lisää Katselmukset-sivulla.

8. Hae muutoslupaa tai jatkoaikaa tarvittaessa

Jos töiden edetessä ilmenee tarvetta muutoksille, keskustele niistä pääsuunnittelijan, työnjohtajan ja rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Osa muutoksista voidaan toteuttaa ilman muutosluvan hakemista.

Jos hankkeen aloittaminen tai loppuun saattaminen viivästyy, voit hakea hankkeelle jatkoaikaa. Ohjeet muutos- ja jatkoaikalupien hakemiseen löydät Muut luvat -osiosta.

9. Rakennushanke päättyy loppukatselmukseen

Vastaava työnjohtaja pitää koko rakennushankkeen ajan tarkastusasiakirjaa, johon hän merkitsee keskeisimmät tekemänsä tarkastukset ja mahdolliset huomautukset. Tarkastusasiakirja säilytetään työmaalla, ja sen on oltava käytettävissä katselmuksilla. Jos valmista tarkastusasiakirjaa ei ole järkevää käyttää esimerkiksi pienissä kohteissa, työnjohtaja voi tehdä tarkastusasiakirjan myös työmaapäiväkirjan tyyppisesti.

Luovuta kopio tarkastusasiakirjasta loppukatselmuksen yhteydessä rakennusvalvonnalle arkistoitavaksi.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Näin suojaat vesimittarit ja vesikalusteet jäätymiseltä

Näin suojaat vesimittarit ja vesikalusteet jäätymiseltä

Ennakoimalla säästyt vesimittarin tai vesikalusteiden jäätymisestä seuraavilta ongelmilta ja kustannuksilta.

Paras tapa suojautua vesimittarin ja vesikalusteiden jäätymiseltä on tilanteen ennakointi. Kiinteistönomistajan on syytä huolehtia kiinteistön vesimittarin ja jäätymisvaarassa olevien vesikalusteiden suojaamisesta tarkastamalla vesimittaritilan (laitehuone, kellari ym.) lämmitys ja se, että ovet ja ilmanvaihtoventtiilit ovat kiinni.

Vesimittari on asennettava paikkaan, jossa se ei pääse jäätymään. Riittämättömästi suojatut vesimittarit ja -kalusteet jäätyvät helposti pakkasella.

Vesihuoltolaitos laskuttaa kiinteistön omistajalta jäätymisen vuoksi rikkoutuneen vesimittarin uusimisen. Lisäksi vesimittarin ja muiden vesikalusteiden rikkoutuminen voi aiheuttaa huomattavia kustannuksia veden päästessä esimerkiksi talon rakenteisiin.

Kovien pakkasten aikana ja niiden jälkeenkin kannattaa harkita veden juoksuttamista pienellä virtaamalla, jolloin veden virtaus estää hyytymisen ja jäätymisen tulpaksi. Tämä on suositeltavaa etenkin niissä kohteissa, joissa putkien jäätymistä on esiintynyt eikä ongelmalle ole muistettu etsiä kesän aikana ratkaisua.

Lumen eristävää vaikutusta kannattaa myös hyödyntää suojaamalla tonttivesijohtolinja reilummalla lumikerroksella rakennuksen ulkopuolella.

Jäätymisvaara on syytä ottaa huomioon myös rakenteilla olevissa taloissa silloin, kun talo on liitetty jo vesijohtoverkostoon mutta lämmitys on vielä puutteellista.

Vesihuoltolaitoksen yhteystiedot

Jos epäilet vesimittarin olevan jäässä tai havaitset sen rikkoutuneen, ota heti yhteyttä vesihuoltolaitokseen:

  • Ylämylly p. 0400 678 958 tai 0400 570 104
  • Kirkonkylä ja Viinijärvi p. 0400 573 688, 050 560 2351 tai 050 590 8912
  • Virka-ajan ulkopuolella päivystysnumero 0400 575 447

Mikäli tonttivesijohto on jäätynyt, käänny sulatuksia suorittavien putkiurakoitsijoitten puoleen.

Vesihuoltolaitoksen häiriöviestejä voi vastaanottaa jatkossa tekstiviestinä

Liperin kunnan vesihuoltolaitos on ottanut joulukuussa 2023 käyttöön häiriöviestien tekstiviestipalvelun. Sen kautta voimme tiedottaa alueellisesti vedenjakelun häiriöistä.

Jos sinulla on käytössäsi salainen tai estetty puhelinnumero tai työliittymä, on sinun rekisteröitävä puhelinnumerosi häiriöviestien verkkosivulla olevalla lomakkeella, jotta voit saada tekstiviestit.

Myös vuokra- tai vapaa-ajan asunnon, kesämökin tai vastaavan omistaja voi rekisteröidä puhelinnumeronsa siihen osoitteeseen, mikäli vakituinen koti-osoite on muualla. Tiedotteita voi tilata itselleen useammasta osoitteesta.

Villasukat jaloissa takkatulen äärellä, vieressä muki.

Sisältöjulkaisija

Yleiset osoitteet

Maankäyttö

maankaytto@liperi.fi

Rakennusvalvonta

rakennusvalvonta@liperi.fi

Yhteystiedot

Kirsi Kuronen

Lupavalmistelija
 040 630 0182
kirsi.kuronen@liperi.fi
Varolantie 3, 83100 Liperi

Kari Hirvonen

Kartoittaja
 050 448 9894
kari.hirvonen@liperi.fi
Varolantie 3, 83100 Liperi

Sari Kettunen

ympäristötarkastaja
 0400 428 653
sari.kettunen@liperi.fi
Varolantie 3, 83100 Liperi

Jouni Martikainen

rakennustarkastuspäällikkö
 050 401 4536
jouni.martikainen@liperi.fi
Varolantie 3, 83100 Liperi

SOME painikkeet

 

Sivu arviointi ja palaute