Päihteet ja pelihaitat
Päihteet ja pelihaitat pääkuva
Päihteet ja pelihaitat
Päihteet ja pelihaitat, sisältö
Päihteet ja pelihaitat
Päihteillä tarkoitetaan päihtymistarkoitukseen käytettyjä, psyykkisiin ja fyysisiin toimintoihin vaikuttavia aineita, kuten alkoholia, huumeita, tupakkaa ja muita nikotiinituotteita. Myös lääkkeet ovat päihteitä silloin, kun niitä väärinkäytetään lääkinnällisen tarkoituksen sijaan päihtymistarkoituksessa.
Päihteiden käyttö voi aiheuttaa terveydellisiä riskejä ja riippuvuutta. Niiden käytön vähentämisellä tai lopettamisella kokonaan on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja koko elämään. Myös raha- ja digipelaamisella voi olla negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Näille sivuille on koottu tietoa päihteistä ja pelaamisesta. Sivuilta löytyy linkkejä itsenäisesti tehtäviin testeihin sekä tietoa siitä, mihin voi olla yhteydessä, jos oma tai läheisen päihteiden käyttö tai pelaaminen mietityttää.
Jos tarvitset apua päihteiden tai pelaamisen ongelmiin, ole yhteydessä Siun soten mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
- Tutustu ehkäisevän päihdetyön polkuun Siun soten verkkosivulla
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut (siunsote.fi)
- Verkkoajanvaraus (siunsote.fi)
Alkoholi
Alkoholi on Suomessa eniten käytetty päihde. Alkoholin käyttö linkittyy kulttuurissamme sosiaalisiin tilanteisiin, kuten erilaisiin juhliin ja rentoutumiseen ystävien kanssa. Kyseessä on kuitenkin keskushermostoa lamaava päihde, joka voi aiheuttaa sekä fyysistä että psyykkistä riippuvuutta.
Alaikäisten alkoholinkäyttö ei ole koskaan turvallista, koska alkoholi vaikuttaa nuoreen voimakkaammin kuin aikuiseen. Mitä myöhemmin alkoholin käytön aloittaa, sitä pienempi on riski alkoholiongelmien kehittymiselle aikuisena.
Ikääntyneillä alkoholinkäytön riskitasot ovat matalammalla kuin työikäisillä, koska ikääntymisen ja sairauksien myötä elimistön kyky sietää alkoholia heikkenee.
Jokaisen meistä olisi hyvä ajoittain pysähtyä miettimään omaa alkoholinkäyttöä, vaikka käyttö ei olisikaan ongelmallista. Omaa alkoholin käyttöä voi tarkastella suuntaa antavien testien avulla:
- Alkoholi - EHYT ry
- Alkoholinkäytön riskirajat
- Alkoholin käytön riskikartoituskysely Audit
- Nuortenlinkin päihdemittari
- Alkoholin riskikäytön testi yli 65-vuotiaille - EHYT ry
Nikotiinituotteet
Nikotiinituotteiden käyttö on suurin yksittäinen terveysriski. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuteen voi sisältyä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Niiden sisältämä nikotiini on tärkein riippuvuutta ylläpitävä aine, joka aiheuttaa vieroitusoireita sekä ylläpitää niitä. Tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö aloitetaan useimmiten aikuistumisen kynnyksellä ja siihen on vaikuttamassa kotoa tai kaveripiiristä saatu esimerkki. Tupakointi liittyy usein päivittäisiin rutiineihin ja sosiaalisiin tilanteisiin.
Huomioithan myös, että passiivinen tupakointi aiheuttaa terveyshaittoja lapsille, tupakoimattomille nuorille sekä aikuisille ja lemmikkieläimille.
Tupakan savu sisältää terveydelle haitallisia kemikaaleja. Tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettaminen kannattaa aina. Mitä aiemmin käytön lopettaa, sitä helpompi niistä on päästä eroon.
- Pohjois-Karjalan syöpäyhdistyksen yksilötuki tupakkatuotteiden käytön lopettamiseksi
- Stumppi-neuvontapuhelin
- 28 päivää ilman®
- Lisätietoa tupakasta (Päihdelinkki.fi)
- Lisätietoa passiivisesta tupakoinnista (Hengitysliitto.fi)
- Tietoa nikotiinituotteista ja apua lopettamiseen (Fressis.fi)
- Eroon toksisesta suhteesta nikotiiniin (Fressis.fi)
- Neuvontaa ja ohjausta nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen (Hengitysliitto.fi)
Testi:
Nikotiinipussit ja nuuska
Nikotiinipussit ovat suuhun laitettavia, nuuskapusseja muistuttavia nikotiinia ja siihen rinnastettavia aineita sisältäviä annospusseja. Nikotiinipusseja myydään pyöreissä kiekkomaisissa rasioissa. Nikotiini on piristävä aine, joka aiheuttaa riippuvuutta ja monenlaista terveydellistä haittaa, vahvoina annoksina myös hengenvaarallisia myrkytyksiä.
Nikotiinipusseja ja nuuskaa pidetään virheellisesti tupakointia vaarattomampana tuotteena. Varsinkin nikotiinipussien käyttö kaikissa ikäryhmissä on lisääntynyt huomattavan paljon. Markkinoilla olevat nikotiinipussit eivät sovellu nikotiinikorvaushoitotuotteeksi, koska ne voivat sisältää huomattavasti enemmän nikotiinia kuin lääkelain edellyttämät apteekista ja kaupoista ostettavat nikotiinikorvaustuotteet.
Nuuskaa ei saa ostaa Suomesta ja sen myynti on kielletty koko EU:n alueella lukuun ottamatta Ruotsia.
Testi:
Sähkösavukkeet (vape)
Sähkösavukkeista on tullut lasten ja nuorten keskuudessa ilmiö, johon koulu ja vanhemmat ovat joutuneet puuttumaan monin eri tavoin. Sähkösavukkeita eli sähkötupakkaa koskevat pääsääntöisesti samat säädökset kuin savukkeitakin. Niitä ei saa myydä tai luovuttaa alle 18-vuotiaille, eikä alaikäinen saa pitää sähkösavukkeita hallussaan. Sähkösavukkeiden käytön haittavaikutuksia ei tunneta riittävästi. Sähkösavukkeiden käyttö edistää ja ylläpitää nikotiiniriippuvuutta. Sähkösavuketta ei suositella nikotiinituotteen käytöstä aiheutuvien vieroitusoireiden hoitoon.
Huomioitavaa on, että sähkösavuke eroaa muista nikotiinituotteista siinä, että se on akkukäyttöinen. Akulla laitteen säiliössä olevaa nikotiininestettä kuumennetaan hengitettäväksi höyryksi. Laitteet voivat näyttää hyvin arkisilta tuotteilta, kuten kynältä (katso yllä oleva kuva).
Ostokanavia on monia erilaisia ja varmuutta tuotteiden sisällöistä ei tällöin ole. Tiedossa on, että nikotiinimäärät voivat olla runsaasti yli sallittujen rajojen, sekä ne voivat sisältää myös esimerkiksi kannabista. Pitkäaikaistutkimuksia kyseisistä tuotteista on aloitettu vasta tekemään, joten ei ole tietoa niiden todellisista haitallisista vaikutuksista terveyteen. On siis tärkeää, että lasten ja nuorten huoltajat ovat kiinnostuneita ja tietoisia lastensa arjessa tapahtuvista asioista ja ottavat esille tarpeen tullen tuttujenkin esineiden käyttötarkoituksen.
- Lisätietoa sähkösavukkeista (Päihdeklinikka)
- Lisätietoa sähkösavukkeiden terveyshaitoista (Terveyskirjasto.fi)
- Tietoa sähkösavukkeista (Ehyt.fi)
Huumausaineet ja lääkkeiden väärinkäyttö
Huumausaineilla tarkoitetaan laittomia päihtymiseen tarkoitettuja aineita. Niiden käyttö, osto, myynti ja hallussapito on Suomessa kiellettyä. Huumausaineiden haitat ovat yleensä terveydellisiä, taloudellisia tai sosiaalisia. Niiden käyttö voi aiheuttaa psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista riippuvuutta. Huumausaineiden käytön vaikutukset ovat aina yksilöllisiä.
Testit:
- Huumeiden käytön riskit - DUDIT-testi (Päihdelinkki.fi)
- Huumeiden käytön kartoitus ja hoitomotivaatio - DUDIT-E-testi (Päihdelinkki.fi)
- Huumeidenkäyttötesti - DAST20 (Päihdelinkki.fi)
Kannabis on yleisin huumausaine. Kannabiksen käyttö voi johtaa psykoottiseen oireiluun, jopa laukaista psykoosin. Psykoosiriskiä lisäävät käytön aloittaminen nuorena, perinnöllinen alttius sekä traumatausta. Kannabikseen voi kehittyä psyykkinen riippuvuus, jos käyttö on toistuvaa ja pitkäaikaista. Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö voi muuttaa aivojen rakennetta ja hermostoa pysyvästi.
Testi:
Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan lääkkeiden tietoista käyttöä muuhun tarkoitukseen tai eri pitoisuuksina kuin mihin lääke on määrätty. Yleisimpiä syitä väärinkäytölle ovat viihde- ja päihdekäyttö sekä itselääkinnälliset syyt. Rauhoittavia ja amfetamiinijohdannaisia lääkkeitä sekä uni- ja kipulääkkeitä käytetään yleisimmin väärin. Huomaa, että kaikki keskushermostoa lamaavat lääkkeet, erityisesti unilääkkeet, voivat aiheuttaa jopa kuolettavia vaaratilanteita alkoholin kanssa.
Päihteiden samanaikaisella käytöllä (yhteiskäytöllä) tarkoitetaan useamman kuin yhden päihdyttävän aineen käyttämistä samanaikaisesti. Yhteiskäyttöä on esimerkiksi alkoholin ja lääkkeiden tai alkoholin ja huumeiden samanaikainen käyttö. Yhteiskäytön seurauksia voi olla vaikea ennustaa, koska eri päihteiden yhteisvaikutukset vaihtelevat tilanteittain ja siihen voi liittyä myös hengenvaarallisia riskejä. Yhteiskäyttö voi olla myös tahatonta esimerkiksi tilanteessa, jossa alkoholi ei ole vielä ehtinyt poistua elimistöstä ennen unilääkkeen tai vahvan kipulääkkeen ottamista.
Muuntohuumeilla tarkoitetaan aineita, joita ei ole luokiteltu vielä laittomiksi huumausaineiksi ja ne muistuttavat perinteisiä huumausaineita. Kyseessä ei ole yhtenäinen aineryhmä, vaan niihin kuuluu lukuisia eri aineita, esimerkiksi synteettisiä kannabinoideja ja opioideja. Muuntohuumeita luokitellaan huumausaineiksi sitä mukaa, kun aineista johtuvia ongelmia on havaittu.
Muuntohuumeet voivat olla erittäin vaarallisia, eikä niiden vaikutuksista ole saatavilla luotettavaa tietoa. Aineiden käyttöannokset ovat usein hyvin pieniä eikä käytettävän aineen tarkasta sisällöstä, pitoisuudesta tai puhtaudesta voi olla varma. Muuntohuumeet voivat esimerkiksi sisältää myrkyllisten aineiden jäämiä ja niitä voidaan myös myydä täysin toisena tuotteena, jolloin aineen käyttö voi johtaa tahattomasti hengenvaarallisiin tilanteisiin.
Imppaamisella tarkoitetaan erilaisten kemikaalien haistelua ja hengittämistä päihtymistarkoituksessa. Imppaamisen vaikutukset ovat verrattavissa huumausaineisiin. Impattavia aineita löytyy esimerkiksi liimoista ja puhdistusaineista.
Ilokaasu kuuluu impattaviin aineisiin. Käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa. Päihdekäytössä ilokaasua käytetään tavoitellakseen euforista olotilaa. Sekakäyttö muiden päihteiden kanssa lisää riskiä haittavaikutuksille ja onnettomuuksille sekä myrkytystiloille. Pitkäaikaisvaikutuksista ja yhteiskäytöstä alkoholin kanssa on vain vähän tietoa. Ilokaasun käyttö tällä hetkellä on runsasta ja aihe on ollut paljon esillä mediassa. Ilokaasun käytön haittavaikutukset kohdistuvat eniten keuhkoihin ja sitä kautta verenkiertoon. Mahdollisia ovat myös hermovauriot ja B12-vitamiinin puutostilat sekä harvinaisissa tapauksissa psykoosi.
Testit:
- DUDIT-huumeiden käytön riskit -testi (Päihdelinkki.fi)
- Päihdelinkin käyttötesti DAST20
- Nuortenlinkin nuorten päihdemittari
Katso myös:
- Mielenterveys- ja päihdeasioissa voit ottaa yhteyttä Siun soten mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitokoordinaattoriin. Hoitokoordinaattorit tavoitat numerosta p. 013 330 2145 arkisin klo 8–15:30.
- Valtakunnalinen päihdeneuvonta, Päihdeneuvonta 24/7 p. 0800 900 45, Ehyt ry.
- Irti huumeista ry:n Auttavapuhelin p. 0800 98 066 arkisin 9–15 ja 18–21 (ei pe-illat)
- NA | Nimettömät Narkomaanit | Suomen alue (nasuomi.org), NA:n infopuhelin 050 307 7597 klo 18–20, ti ja pe myös klo 12–14
- Auttavat puhelimet - AA-Nimettömät alkoholistit, AA:n auttavapuhelin JOENSUU, 013 123 121, varmimmin klo 8–23
- Valtakunnallinen auttava puhelin 09 750 200 klo 9–21
Kuntalaisella on mahdollisuus kertoa poliisille yleisen järjestyksen ja turvallisuuden epäkohtia, ja vaikuttaa siihen mitä poliisi valvoo.
Valvontapyynnöt ja vihjeet voivat kohdistua esimerkiksi liikenteeseen, järjestyshäiriöihin sekä huumausaine-, omaisuus-, ja väkivaltarikollisuuteen. Ensisijainen yhteys alla oleviin yhteystietoihin.
- valvontapyynnot.ita-suomi@poliisi.fi
- Poliisipäivystys 0295 415 320 (ma–pe 8–16:15)
- Vihjepuhelin 0295 415 232 (ma–pe 8–16)
- vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi
Alle 18-vuotiaiden nuorten kohdalla yhteydenoton voi tehdä myös Poliisin Ankkuriryhmään.
Ankkuriryhmä työskentelee alle 18-vuotiaiden rikoksilla/häiriöillä tai päihteidenkäytöllä oireilevien nuorten ja perheidensä kanssa rikoksia ennalta estävässä hengessä.
- ennaltaestava.pohjois-karjala.ita-suomi@poliisi.fi
- Konsultaationumero 050 306 7739 (ma–pe klo 8–16), käytössä myös WhatsApp
- Sosiaaliohjaaja 050 432 9689 (ma–pe klo 8–16)
Pelaamisen haitat
Rahapelaaminen on pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista. Arpajaislaissa on asetettu rahapelien ikärajaksi 18 vuotta. Peliriippuvuus ja siihen läheisesti liittyvä rahapeliriippuvuus ovat monien asioiden summa. Kun pelaaminen ei tunnu enää hauskalta, vaan pakonomaiselta, kannattaa tarkastella omaa pelaamiskäyttäytymistä.
Riskipelaaminen on rahapelaamista, jolloin pelataan usein ja käytetään pelaamiseen omiin mahdollisuuksiinsa nähden runsaasti aikaa tai rahaa, tai molempia. Riskipelaaja pelaa useimmiten erilaisia rahapelejä yhtäaikaisesti. Näistä aiheutuu yleensä haittaa, esim. taloudessa, terveydessä, sosiaalisissa suhteissa, työssä tai opiskelussa. Rahapeliriippuvuus on toiminnallinen riippuvuussairaus, joka on haitallista arkiselle hyvinvoinnille sekä läheisille.
Digipelaaminen on viihteellistä pelaamista digitaalisella laitteella, kuten tietokoneella, pelikonsolilla, mobiililaitteella tai älypuhelimella. Pelaaminen voi kuitenkin muuttua ongelmaksi, jos pelaaja ei koe hallitsevansa pelaamistaan.
Lapsen ja nuoren aivot eivät ole kehittyneet, niin että he kykenisivät itse rajaamaan pelaamista. Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi rooli ja vastuu on huoltajilla ja muilla läsnä olevilla aikuisilla.
Nettiriippuvuus tarkoittaa tilannetta, jossa netin käyttö haittaa muuta elämää ja tuottaa henkistä kärsimystä. Usein voimakkaita tunteita herättävä sisältö netissä voi lisätä riippuvuustaipumusta. Nettiriippuvuus ilmenee liiallisena netin käyttönä, pakonomaisena nettipelaamisena tai hallitsemattomana sosiaalisen median käyttönä.
Testit:
- Nettiriippuvuustesti (Päihdelinkki.fi)
- Testi lasten nettiriippuvuuden arviointiin (Päihdelinkki.fi)
- Testi puolison nettiriippuvuuden arviointiin (Päihdelinkki.fi)
- Rahapelaamisen haitat -testi (paihdelinkki.fi)
- Pelaamishäiriö -testi (Pelituki)
- Miten vähentää tai lopettaa pelaaminen (Peluuri.fi)
- Pelikasvattajan käsikirja (Pelikasvatus.fi)
Katso myös:
Tukea ja apua antavat esimerkiksi vertaistukiryhmät sekä valtakunnallinen Peluuri.
- Peluurin auttava puhelin 0800 100 101, avoinna ma-pe klo 12–18. Puhelu on maksuton ja voit asioida nimettömänä. Peluurin chat avoinna ma, ke ja pe klo 12–15.
Talous- ja velkaneuvonta
Talous- ja velkaneuvonta on avoinna arkisin kello 8.00–16.15. Aika vastaanotolle on varattava etukäteen. Puhelimitse voi ajan varata numerosta 029 566 0975.
Talous- ja velkaneuvonnan virastosähköpostiosoite on pohjois-karjala.velkaneuvonta@oikeus.fi.
Talous- ja velkaneuvonta - oikeus.fi
Valtakunnallinen takuusäätiö tukee itsenäisessä selviytymisessä, arjen raha-asioissa ja velkojen hoidossa. Palvelu ovat maksutonta ja avoinna arkisin klo 10–14, p. 0800 98009.
Talous- ja velkaneuvonta - takuusaatio.fi
Luotsin talousneuvola palvelee keskiviikkoisin kello 12–14 Luotsin tiloissa avattavan etäyhteyden kautta (osoitteessa Kauppakatu 29, 80100 Joensuu). P. 050 470 6553, luotsi@joensuu.fi
Katso myös:
- Työikäisten sosiaalipalvelut - siunsote.fi Lisätietoa mm. toimeentulotuki, sosiaalinen luototus. Avoinna arkisin klo 10–14, p. 013 330 2810
- Diakoniatyö - liperinseurakunta.fi Apua ja tukea eri elämänvaiheille, mm. talousneuvonta.