Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Yksinyrittäjä – muista nämä ennen yrittäjätuen hakemista

Yksinyrittäjä – muista nämä ennen yrittäjätuen hakemista

Tiistaina 14. huhtikuuta klo 12:00 avautuu Business Joensuun sivuilla myös liperiläisten yksinyrittäjien yrittäjätukihaku koronaviruksen aiheuttamiin yrityksen taloudellisiin vaikeuksiin.

Yrittäjä, ennen hakua arvoi:

Täytätkö yksinyrittäjäkriteerit?

Toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta riippumatta:

  • Oletko yksin taloudellista toimintaa harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yksinyrittäjä (elinkeinoharjoittaja, toiminimi, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, kevytyrittäjä, joka työllistää itsensä päätoimisesti, freenlanceyrittäjä, kun toimii itsenäisenä elinkeinoharjoittajana), ja sinulla ei ole palveluksessa palkattua työvoimaa?

Avustuksen edellytyksenä on, että yritystoimintasi on päätoimista.

  • Päätoimisella yksinyrittäjällä tarkoitetaan, että sinulla on yrittäjän eläkevakuutus (YELvakuutusnumero) TAI sinä voit esittää vähintään vuosittaisen 20 000 euron yrittäjätulon TAI laskutuksen.
  • Mikäli yritys on aloittanut alle 6 kk sitten sinun tulee osoittaa, että jo syntynyt tulovirta olisi jatkuessaan johtanut 20 000 euron laskutukseen 12 kuukauden ajanjaksolla.

Täyttyvätkö avustuksen myöntämisen edellytykset?

Valtionavustusta saa käyttää yksinyrittäjän taloudellisen toiminnan vakauttamiseen edellyttäen, että

  • yksinyrittäjän yritystoiminnan taloudellinen tilanne ja liikevaihto ovat heikentyneet koronaepidemian takia 16.3.2020 jälkeen.
    • Tämä on todennettava jäljennöksillä kirjanpidosta ja/tai tiliotteista (kulut ja myyntituotot).
    • Hakijaa pyydetään vakuuttamaan hakemuksessaan, että taloudellinen tilanne on merkittävästi heikentynyt koronaepidemiasta johtuen.
    • Merkittävänä heikentymisenä voidaan pitää sitä, että myyntituotot ovat laskeneet 30 % tai enemmän.
  • yksinyrittäjällä arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan.
    • Hakemuksessa yrittäjää pyydetään vakuuttamaan, että yritystoiminta on ollut kannattavaa ennen koronavirusepidemiaa.
  • yritystoiminta on ollut kannattavaa vuoden 2019 tilinpäätökseen tai ennakkoveroilmoitukseen perustuen.
    • Mikäli yksinyrittäjällä on verovelkaa, hänellä tulee olla Verohallinnon hyväksymä suunnitelma verovelan maksamiseksi.
    • Kannattavan toiminnan arvioinnissa voidaan ottaa huomioon yksinyrittäjän selvitys poikkeuksellisesta tilanteesta vuonna 2019.
    • Lisäksi hakijaa pyydetään vakuuttamaan, että hän aikoo jatkaa yritystoimintaansa koronaepidemian jälkeen.

De minimis -tuki

De minimis -tuki tarkoittaa julkista yritystukea, jonka määrän Euroopan Unioni on tulkinnut niin vähäiseksi, ettei se vääristä kilpailua tai vaikuta EU-jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

  • Yritykselle voidaan myöntää enintään 200 000 euroa de minimis tukea kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa.
  • Maantiekuljetusten alalla toimivalle yritykselle de minimis tukea voi olla enintään 100 000 euroa.
  • Tukipäätöksessä on ilmoitettu, jos kyseessä on de minimis tuki.
  • Yrityksen tulee itse huolehtia, että eri päätöksillä myönnettyjen de minimis tukien yhteenlaskettu määrä ei ylitä sallittua maksimäärää. https://tem.fi/vahamerkityksinentuki-eli-de-minimis-tuki.

Yksinyrittäjän avustuksessa on kyse 2000 €:n kertakorvauksesta yksinyrittäjän laskennallisiin yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin, kuten yritystoimintaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden kustannuksiin sekä kirjanpito- ja muut toimistomenot. Yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin ei hyväksytä yrittäjän itselleen nostamaa palkkaa.

Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä.

Avustuksen viimeinen hakupäivä on 31.8.2020.

Hakemuspohja on sähköisellä alustalla www.businessjoensuu.fi/yksinyrittajatuki. Hakemus perustuu vahvaan tunnistautumiseen. Valitse alkuvalikossa ”yksinyrittäjänä Liperissä”

Liperiläisiä yrittäjiä auttaa Lipertek Oy, www.lipertek.fi ja yritysneuvojat Jaana Karppanen, Tapani Hirvonen sekä maaseutujohtaja Pertti Iivanainen.

Lausunnon jälkeen sopimuksen/päätöksen tekee Liperissä kunnanjohtaja Hannele Mikkanen.

Lähikuvassa kädet kannettavalla tietokoneella, näytöllä näkyy kaavioita

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute