Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton liikennekyselyyn

Vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton liikennekyselyyn

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on julkaissut kaikille maakunnan asukkaille avoimen liikennekyselyn. Kyselyssä voi ottaa kantaa muun muassa asiointiliikenteen toimivuuteen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on julkaissut kaikille maakunnan asukkaille avoimen liikennekyselyn, jolla selvitetään miten asukkaat liikkuvat paikasta toiseen ja miten he näkevät liikkumisen muuttuvan tulevaisuudessa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään erityisesti Pohjois-Karjalan maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa. Kysely on avoinna 29.2.2020 saakka, pääset vastaamaan kyselyyn alla olevasta linkistä.

Kyselyssä voi ottaa kantaa muun muassa asiointiliikenteen toimivuuteen, henkilöauton ja muiden liikkumismuotojen käyttöön sekä siihen, vaikuttaako ilmastonmuutos nyt ja tulevaisuudessa oman liikkumistavan valintaan. Tarkoituksena on antaa erityisesti maaseudun asukkaille mahdollisuus kertoa, miten he suhtautuvat vähähiilisyyteen ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja miten mahdollinen polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi ihmisten liikkumiseen.

Kiskobussi asemalla.

Lisätietoja:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute