Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Varhaiskasvatuksen tiedote toiminnasta 14.5.2020 alkaen

Varhaiskasvatuksen tiedote toiminnasta 14.5.2020 alkaen

Esioppilaat palaavat lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen. Myös pienempien lasten osalta paluu päiväkotiin ja perhepäivähoitoon on suositeltavaa.

Varhaiskasvatuksessa toimintaa on ollut koko poikkeustilan ajan esiopetuksessa, päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.

Paluu lähemmäs normaalioloja alkaa 14. toukokuuta, jolloin esioppilaat palaavat lähiopetukseen. Pienempien lasten osalta paluu päiväkotiin ja perhepäivähoitoon on suositeltavaa.

Osalla lapsista poissaolo on kestänyt pitkään ja aloittaminen voi vaatia ”pehmeää laskua”. Olkaa yhteydessä henkilökuntaan, jos paluu mietityttää. Tehdään siitä yhdessä lapsille mahdollisimman helppoa!

Pyydämme ilmoittamaan lasten läsnä- tai poissaolosta niin tarkasti kuin mahdollista, jotta osaamme varata tarpeellisen määrän henkilökuntaa, tilata ateriat ja varautua esioppilaiden osalta varautua kuljetuksiin.

Noudatamme seuraavia Opetushallituksen ohjeita

Minimoimme kaikkien ulkopuolisten henkilöiden liikkumisen varhaiskasvatuksen tiloissa ja alueilla.

Jokainen päiväkoti ja esiopetusyksikkö on miettinyt, miten lasten tuonti ja lähtötilanteet hoidetaan niin, että kontaktien määrä saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Pidämme huolta turvavälistä, pesemme kädet tai käytämme käsihuuhdetta, kun tulemme sisätiloihin.

Jokainen yksikkö ohjeistaa vielä erikseen vanhempia.

Toimimme entistä enemmän pienryhmissä koko päivän ajan.

Ruokailussa huomioimme hygienian ja henkilöstö jakaa annokset lapsille. Lapset eivät saa itse ottaa ruokaa tai käsitellä toisten astioita ja ruokailuvälineitä. Ruokailussa huolehdimme riittävistä etäisyyksistä lasten välillä.

Toiminnassa minimoimme kontaktien määrää järjestämällä toimintaa mahdollisimman paljon ulkotiloissa ja ulkoilemalla päivän aikana.

Hygienian tehostamisesta huolimatta huolehdimme, että lapsi saa tarvitsemansa aikuisen läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen mahdollisimman samalla tavalla kuin ennenkin.

Muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa

  • Lievästikään sairaan lapsen ei pidä tulla varhaiskasvatukseen.
  • Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuksessa olon aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi erilliseen tilaan odottamaan vanhempaa aikuisen valvonnassa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Oireisten tulee olla yhteydessä omaan terveysasemaansa ja hakeutua sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti koronavirustestiin.
  • Käsihygieniasta huolehditaan edelleen tehostetusti. Hyvä käsihygienia varmistetaan jokaisen lapsen kohdalla erityisesti erilaisissa siirtymissä ja ruokailun yhteydessä.
  • Lapsia ohjataan yskimään hihaan ja käyttämään nenäliinaa vain yhden kerran.
  • Suosittelemme, että lapsilla olisi varhaiskasvatuksessa oloaikana erilliset vaatteet kuin kotona. Aamulla laitetaan puhtaat vaatteet varhaiskasvatukseen ja kotiin tullessa ne vaihdetaan kotivaatteisiin.
  • Toistaiseksi omia unileluja tai muita omia leluja ei tuoda varhaiskasvatukseen.

 

Kolme lasta leikkimässä iloisina keinussa

Lisätietoja antaa:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute