Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Vapaa-aikapäällikön virkaan haastateltavat valittu

Vapaa-aikapäällikön virkaan haastateltavat valittu

Virkaa haki määräaikaan mennessä 14 henkilöä. Haastattelut pidetään 20.1.2022 ja hyvinvointilautakunta tekee valintapäätöksen kokouksessaan 27.1.2022.

Liperin kunnan vapaa-aikapäällikön virka oli haettavana Kuntarekryn kautta ajalla 17.12.2021–9.1.2022. Virkaa haki määräaikaan mennessä 14 henkilöä.

Virkaa hakivat (aakkosjärjestyksessä):

Huttunen Tarja, Hynninen Samuli, Hyytiäinen Janne, Lehmus Heikki, Lindroos Markus. Martiskainen Tuula, Matikainen Jarmo, Mohamed Ahmed, Nousiainen Jyrki, Paasu Leena, Partanen Reetta, Simanainen Teemu, Tolonen Inka ja Wallius Timo.

Hyvinvointilautakunta nimesi 16.12.2021 kokouksessaan haastatteluryhmän, johon kuuluvat hyvinvointijohtaja Riitta Lappalainen, lautakunnan puheenjohtaja Kirsi Nousiainen ja varapuheenjohtaja Maija Silvennoinen sekä lautakunnan jäsenet Pauli Hakulinen ja Jani Salomaa.

Haastatteluryhmä valtuutettiin valitsemaan haastatteluun kutsuttavat henkilöt, sopimaan haastattelupäivät sekä suorittamaan haastattelut. Haastattelujen jälkeen haastatteluryhmä tekee ehdotuksen valittavasta henkilöstä hyvinvointilautakunnalle.

Viran kelpoisuusehtoina oli soveltuva korkeakoulututkinto. 

Haastatteluun valittiin koulutuksen, työ- ja esimieskokemuksen sekä hakemuksen perusteella seuraavat henkilöt:

  • Liikunnanohjaaja AMK Samuli Hynninen, Kotka
  • Kasvatustieteen maisteri, liikunnanohjaaja AMK Reetta Partanen, Liperi
  • Terveystieteen maisteri, Tuula Martiskainen, Liperi
  • Yhteisöpedagogi AMK Markus Lindroos, Heinävesi

Haastattelut pidetään 20.1.2022 ja hyvinvointilautakunta tekee valintapäätöksen kokouksessaan 27.1.2022.

Puinen puheenjohtajan nuija pöydällä

Lisätietoja:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute