Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Tiedote muutoksista koulujen johdossa

Tiedote muutoksista koulujen johdossa

Liperin ja Ylämyllyn kouluilla tapahtuu muutoksia johtajajärjestelyissä. Neuvotteluja pysyvistä johtajajärjestelyistä käydään vuoden 2020 aikana.

Apulaisrehtori Virpi Erosen siirtyessä Polvijärvelle Liperin koulun apulaisrehtorina aloittaa 10.2.2020 erityisluokanopettaja, Ylämyllyn koulun apulaisjohtaja Pirjo Pasanen. Liperin koulun rehtori- ja alakoulun apulaisjohtajajärjestelyt pysyvät ennallaan.

Ylämyllyn koululla apulaisjohtajaksi nousee luokanopettaja/erityisopettaja Anri Kuivalainen. Rehtori- ja Jyrin yksikön apulaisjohtajajärjestelyt pysyvät ennallaan. Anri Kuivalainen jatkaa edelleen oman luokkansa luokanopettaja apulaisjohtajatyön rinnalla. 6. luokan erityisluokanopettajaksi Pirjo Pasasen tilalle palkataan sijainen.

Aiemmin tammikuun alussa Viinijärven koulunjohtajaksi siirtyi erityisluokanopettaja Katja Ruotsalainen entisen rehtorin Riitta Lappalaisen siirtyessä Liperin kunnan hyvinvointijohtajaksi.

Liperin, Ylämyllyn ja Viinijärven koulujen johtajajärjestelyt ovat määräaikaisia. Neuvotteluja pysyvistä johtajajärjestelyistä käydään vuoden 2020 aikana.

Ilmakuva Liperin kirkonkylästä, etualalla koulu ja urheilukentät.

Lisätietoja:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute