Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Siun sote tiedottaa: Koronavirustilanne Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä 13.10.

Siun sote tiedottaa: Koronavirustilanne Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä 13.10.

On erityisen tärkeää, että lievissäkin oireissa otetaan yhteyttä terveydenhuoltoon ja hakeudutaan koronavirustesteihin, jotta mahdolliset uudet laajat tartuntaketjut saadaan ajoissa jäljitettyä. Siun soten tiedote on julkaistu 13.10.2020 klo 15:30.

Siun soten toiminta-alueella Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä uusien koronavirustartuntojen määrä on tällä hetkellä hieman laskussa. Uusia tartuntoja on viikonlopun ja alkuviikon aikana varmistunut seitsemän. Suurin osa tartunnoista on todettu henkilöillä, jotka ovat jo olleet karanteenissa koronavirukselle altistumisen takia, eikä uusia laajoja altistumisia ole siten päässyt syntymään.

Osa tartunnoista liittyy Joensuun ja keskussairaalan tartuntaryppääseen, johon linkittyviä tartuntoja on varmuudella yhteensä 28. Ryppääseen liittyvien tartuntojen selvitys- ja jäljitystyö on jatkunut koko viime viikon. Tartunta- ja altistumisketjut ulottuvat useamman kunnan alueelle, eri paikkoihin ja tilanteisiin, mikä on vaikeuttanut täsmällisten ryppääseen liittyvien lukumäärien raportoimista. Tämän hetken arvio on, että ryppäässä altistuneet on saatu hyvin tavoitettua ja uudet tartuntaketjut katkaistua.

Siun soten toiminta-alueella on edelleen todettu myös muutamia yksittäisiä koronavirustartuntoja, jotka eivät liity samaan tartuntaketjuun. Altistuneet on kartoitettu ja heihin on oltu suoraan yhteydessä. Suurimmassa osassa tapauksista tartunnan alkuperä on pystytty jäljittämään.

Karanteenissa olevia koronavirukselle altistuneita henkilöitä on koko Siun soten toiminta-alueella tällä hetkellä hieman yli 200.

Maanantaista 8.10. alkaen määrättyjen karanteenien kesto on THL:n uusien ohjeistusten mukaiset 10 vuorokautta, tätä aiemmin määrätyt karanteenit kestävät 14 vuorokautta.

Koronavirustilanteessa voi tapahtua nopeita muutoksia, kuten viime aikojen tartuntaryppäät osoittavat. On erityisen tärkeää, että lievissäkin oireissa otetaan yhteyttä terveydenhuoltoon ja hakeudutaan koronavirustesteihin, jotta mahdolliset uudet laajat tartuntaketjut saadaan ajoissa jäljitettyä. Tämän takia myös karanteeniin määrättyjen on tärkeää malttaa noudattaa annettuja ohjeita koko karanteeniajan.

Jokainen voi myös omalta osaltaan estää koronaviruksen leviämistä huolehtimalla turvaväleistä, käsi- ja yskimishygieniasta sekä käyttämällä kasvomaskeja suositusten mukaisesti.

Toimintaohjeet sekä voimassa olevat rajoitukset ja suositukset:

Kertakäyttöisiä kasvomaskeja pinossa pöydällä

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute