Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Siun sote tiedottaa - koronavirustartunnat leviämässä

Siun sote tiedottaa - koronavirustartunnat leviämässä

Siun soten terveyspalveluissa otetaan välittömästi kasvomaskit käyttöön kaikessa asiakastyössä sekä toimipisteiden yleisissä tiloissa kuten odotusauloissa. Myös asiakkaiden ja potilaiden toivotaan huomioivan maskin käytön Siun soten toimipaikoissa, jos sen käyttö on henkilölle mahdollista.

Pohjois-Karjalan koronavirustilanne on heikkenemässä

Joensuussa ja Pohjois-Karjalan keskussairaalassa loppuviikosta (vko 40) paljastunut koronavirustartuntojen ryväs on laajentumassa nopeasti. Ryppääseen liittyy tällä hetkellä kymmenkunta varmistettua tartuntaa ja altistuneita on yli sata.

Tartuntojen selvitystyö ja altistuneiden kartoittaminen on paraikaa käynnissä. Altistumiset ovat tapahtuneet useissa eri työpaikoissa ja harrastusryhmissä, mikä aiheuttaa laajoja karanteeneja Joensuun seudulla. Altistuneisiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.

Siun soten terveyspalveluissa otetaan välittömästi kasvomaskit käyttöön kaikessa asiakastyössä sekä toimipisteiden yleisissä tiloissa kuten odotusauloissa. Myös asiakkaiden ja potilaiden toivotaan huomioivan maskin käytön Siun soten toimipaikoissa, jos sen käyttö on henkilölle mahdollista.

Viikonlopun aikana Siun soten toiminta-alueella on varmistunut myös muita yksittäisiä koronavirustartuntoja. Osa tartunnoista liittyy muualla Suomessa todettuihin tartunta- ja altistumisryppäisiin. Tilannetta seurataan ja toimenpiteitä arvioidaan päivittäin, ja niistä tiedotetaan tarvittaessa.

Siun soten tiedote on julkaistu 5.10.2020.

Keskusteluapua ja tukea

Älä jää huolinesi yksin, puhu läheisillesi. Jos koet tarvitsevasi keskusteluapua ammattilaisen kanssa, voit olla ympäri vuorokauden yhteydessä joko sosiaalipäivystykseen 013 330 9002 tai aikuispsykiatrian tehostettuun avohoitoon 013 330 2132.

Myös mielenterveysseurat tarjoavat keskusteluapua; valtakunnallinen kriisipuhelin 09 2525 0111 ympäri vuorokauden ja Pohjois-Karjalan kriisikeskus, 013 316 244 arkipäivisin klo 10-14.

Kolme kertakäyttöistä kasvomaskia pöydällä pinossa

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute