Murupolku

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue.

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040, 1. Vaiheen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos

26.05.2020

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040, 1. Vaiheen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos

Maakuntakaavan 2040 osallistamis- ja arviointisuunnitelman luonnos on nähtävillä 25.5.–26.6.2020.

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti 18.5.2020 käynnistää Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040, 1. vaiheen ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) luonnoksen MRL 63 §:n mukaisesti nähtäville 25.5.–26.6.2020 väliseksi ajaksi.

Kyseessä on koko Pohjois-Karjalan maakunnan kattava vaihemaakuntakaava, jonka teemoina ovat turve, arvokkaat suot ja rakennettu kulttuuriympäristö.

OAS on nähtävänä sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kotisivuilla että Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimistossa arkisin klo 9–11 ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jäsenkuntien kunnanvirastoissa niiden aukioloaikoina.

Maakuntakaavan OAS on nähtävänä myös Liperin kunnan verkkosivuilla, vireillä olevien kaavojen sivustolla.

OAS sisältää maakunnan suunnittelun lähtökohtia sekä alustavan esityksen maakunta-kaavan sisällöstä, kaavatyön organisoimisesta, osallistumismenettelyistä ja vaikutusten arvioinnista. Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sen nähtävillä oloaikana. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin laadittava maakuntakaavan tarkistus saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viiranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa viimeistään perjantaina 26.6.2020 klo 11 mennessä Pohjois-Karjalan maakuntahallitukselle osoitettuna sähköpostilla kirjaamo @pohjois-karjala.fi tai postitse Pielisjoen linna, Siltakatu 2, 80100 Joensuu.

Lisätietoja antavat tarvittaessa: