Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Pohjois-Karjalan hyvinvointialue järjestää lasten aluevaalit

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue järjestää lasten aluevaalit

Lasten aluevaaleissa ehdokkaina on neljä piirroshahmoa, joiden esikuvat ovat tuttuja jo Pohjois-Karjalan savolaisille heittämästä aluevaalihaasteesta. Lasten aluevaalit järjestetään 17.–23. tammikuuta.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella järjestetään aluevaalien varsinaisen vaalipäivän alla 17.1.–23.1. lasten aluevaalit. Kuntaliitto, Suomen Nuorkauppakamarit ry ja Porin kaupunki ovat aiemmin kuntavaalien yhteydessä järjestäneet valtakunnalliset Lasten vaalit, joiden esimerkin innoittamana lapset ovat kyselleet mahdollisuutta äänestää myös aluevaaleissa.

- Koska lasten aluevaaleja tiedusteltiin niin monelta taholta, päätimme vastata toiveeseen ja tehdä pikajärjestelyillä lapsille oman sähköisen äänestyksen. Se on yksinkertaisesti toteutettu, mutta tärkeintä on tukea lasten demokratiakasvatusta, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen muutosjohtaja Elina Felin kertoo.

Huomionarvoista Lasten vaaleissa on ollut, että ne ovat olleet puoluepoliittisesti täysin sitoutumattomat. Näin on myös lasten aluevaaleissa. Niissä ehdokkaina on neljä piirroshahmoa, joiden esikuvat ovat tuttuja jo Pohjois-Karjalan savolaisille heittämästä aluevaalihaasteesta. Haastekampanjassa esiintyvät ilmeikkäät karjalanpiirakka, sultsina, kalakukko ja savumuikku.

- Olemme lähettäneet aiheesta postia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kouluihin, jotta niissä voidaan halutessaan ohjata lapsia äänestämään, Elina Felin kertoo.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueeseen kuuluvat Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi.

Hyvinvointialue sai asian edistämiseen taustatukea ja työpanosta Maakunnalliselta nuorisovaltuustolta.

Äänestysmahdollisuus leikkimielisine ehdokasesittelyineen avautuu maanantaina 17. tammikuuta siunsote.fi-verkkosivuilla. Lasten aluevaalien tulos julkistetaan virallista vaalipäivää 23.1. seuraavalla viikolla.

Keskiviikkona 12. tammikuuta käynnistyvissä aluevaaleissa maan hyvinvointialueille valitaan aluevaltuustot päättämään sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Piirretyt kuvat karjalanpiirakasta, kalakukosta, sultsinasta ja savumuikusta

Lasten aluevaaliehdokkaiden vaalinumerot arvotaan maanantaihin 17. tammikuuta mennessä.

Kolme hymyilevää lasta leikkimässä lumessa talvivaatteet päällään

Lisätietoja lasten aluevaaleista:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute