Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Maakuntaliiton kuukauden kuntana Liperi

Maakuntaliiton kuukauden kuntana Liperi

Tänä vuonna Pohjois-Karjala täyttää 300 vuotta. Juhlavuoden videosarjassa vieraillaan kaikissa maakunnan 13 kunnassa. Liperiin tutustutaan ilmastoasiantuntija Aarne Granlundin kautta.

Liperissä ilmastotyö on arjen tekoja

Liperi on ainutlaatuinen yhdistelmä perinnettä ja hi-techiä: kunnan varhaiskasvatuksessa leivotaan karjalanpiirakoita ja opetellaan myös koodaamista ja robotiikkaa. Alueella on kansainvälistä elinkeino- ja yritystoimintaa, ja myös maanviljelijöitä, karjankasvattajia, käsityöläisiä ja muita alkutuotannon yrittäjiä.

Tämä yhdistelmä herätti myös ilmastoasiantuntija Aarne Granlundin kiinnostuksen. Paljasjalkainen helsinkiläinen halusi pienentää hiilijalanjälkeään ja iski luvut Exceliin. Parhaiten kestävä elämäntapa onnistuisi Liperissä.

Vahvana vaikuttimena oli kunnan jäsenyys Hinku-kuntien verkostossa. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ilmastopäästöjä pyritään vähentämään muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Hinku-kunnissa myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita kannustetaan ilmastotekoihin. Pohjois-Karjalasta tuli Suomen viides Hinku-maakunta kesäkuussa 2020.

Aarne Granlundin elämässä hiilijalanjälki kutistui, mutta elämänlaatu parani. Rakkaan harrastuksen, perhokalastuksen, avulla ruoka on varmasti tuoretta ja läheltä.

- Haukea, kuhaa ja ahventa kantarellikastikkeella, kaikki ainekset iltalenkiltä! Granlund hehkuttaa.

Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen on huomannut, että moderni maallemuutto on alkanut kiinnostaa yhä useampaa. Liperiin on tultu aiemminkin mökkeilemään, nyt mökit ja vapaa-ajan asunnot ovat muuttuneet monipaikkaisen työn tukikohdiksi.

- Työn tekemisestä on monilla aloilla tullut paikkariippumatonta. Mikäpä on silloin asustellessa luonnon rauhassa vesistöisessä ja kauniissa kunnassamme! Maaseutumaisella kaupungin kehyskunnalla, jossa palvelut ovat lähellä, on tällä hetkellä vetovoimaa. Vapaa-ajan asukkaatkin viettävät pidempiä jaksoja Liperissä, Mikkanen valottaa.

Pohjois-Karjalan maakunnan aluerajojen katsotaan syntyneen vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa. Tänä vuonna Pohjois-Karjala täyttää siis 300 vuotta. Juhlavuoden videosarjassa vieraillaan kaikissa maakunnan 13 kunnassa. Liperiin tutustutaan ilmastoasiantuntija Aarne Granlundin kautta. Videon voit katsoa alla olevasta upotuksesta.

 

Liperin kunnan logo harmaalla pohjalla

Lisätietoja:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute