Murupolku

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue.

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

Liperin kirkonkylän koulun investointiin ja tievalaistuksen uusintaan myönnettiin vihreää rahoitusta

10.01.2022

Liperin kirkonkylän koulun investointiin ja tievalaistuksen uusintaan myönnettiin vihreää rahoitusta

Vihreää rahoitusta voidaan myöntää investointihankkeille, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Liperin kunta kilpailutti joulukuussa 2021 kolmen miljoonan euron talousarviolainan, joka oli kohdistettu kirkonkylän koulun rahoittamiseen. Edullisimman lainatarjouksen jätti Kuntarahoitus. Hankkeelle myönnettiin vihreää rahoitusta.

Myös kirkonkylän katuvaloja uusittiin vuoden 2021 aikana vihreän rahoituksen energiansäästöhankkeena. Ruuskan alueelle hankittiin 66 led-valaisinta pystytysrakenteineen leasingrahoituksella ja näin pystyttiin kerralla uusimaan huomattavasti enemmän valaisimia normaaliin uusimistahtiin verrattuna.

Nopeampi uusiminen tuo myös energiasäästön nopeammin ja säästyvillä euroilla pystytään kattamaan leasingkauden kuukausimaksut. Loppujen vanhojen katuvalaisimien uusimista jatketaan samalla mallilla vuonna 2022.

Vihreää rahoitusta voidaan myöntää investointihankkeille, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat uusiutuva energia, julkinen liikenne, kestävä rakentaminen, vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely, energiatehokkuus, jätteenkäsittely sekä ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu. Hankkeiden soveltuvuuden vihreän rahoituksen viitekehyksen ehtoihin arvioi puolueeton ympäristöasiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.

Liperin kunnan ensimmäinen hanke, johon vihreää rahoitusta myönnettiin, oli Ylämyllyn koulun Patteriston yksikkö.

Lisätietoja Kuntaliiton vihreästä rahoituksesta www.kuntarahoitus.fi/palvelut/vihrea-rahoitus