Murupolku

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue.

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

Kuntalaiskyselyn tuloksia kuullaan Kuntamarkkinoilla 10. syyskuuta

04.09.2020

Kuntalaiskyselyn tuloksia kuullaan Kuntamarkkinoilla 10. syyskuuta

Kuntaliitolla on käynnissä laajat kuntalais- ja päättäjäkyselyt kuntien palveluista ja tulevaisuudesta. Keväällä toteutettuun kuntalaiskyselyyn vastasi 10 812 henkilöä 43 tutkimuskunnasta. Samojen kuntien päättäjiä on lähestytty päättäjäkyselyllä, kohteena noin 2 000 luottamushenkilöä ja viranhaltijajohdon edustajaa.

Kuntalaiskyselyyn vastanneiden kesken on arvottu kymmenen kotimaan matkalahjakorttia ja kymmenen tuotepalkintoa. Palkinnot menivät arvonnassa 15 eri kuntaan: Askola, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kuusamo, Lappeenranta, Liperi, Mikkeli, Nivala, Oulu, Pirkkala, Raisio, Salo, Vantaa, Virrat ja Vöyri. Palkinnot lähetetään onnekkaille lähipäivinä.

Ensimmäisiä tuloksia kuntalaiskyselystä kerrotaan Kuntamarkkinoilla torstaina 10.9. kello 12 alkavassa seminaarissa ”Kuntalaisten kuntakuva - Kommuninvånarnas kommunbild”. Kuntamarkkinat toteutetaan tänä vuonna sähköisesti. Ilmoittautuminen on auki osoitteessa kuntamarkkinat.fi.

Kuntapäättäjiltä kysytään johtamisesta

Sekä kuntalais- että kuntapäättäjätutkimukset toteutetaan osana Kuntaliiton uutta tutkimusohjelmaa Erilaistuva KuntaSuomi 2025.

- Molemmissa tutkimuksissa valitut kunnat edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea, ja näin tulokset voidaan yleistää koko kuntakenttään, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kuntapäättäjäkyselyn avulla kartoitetaan kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä luottamushenkilötyön edellytyksistä, päätöksenteosta ja johtamisesta, kunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä palvelujen, johtamisen ja demokratian kehittämisestä.

Elo-syyskuussa 2020 yhdessä Åbo Akademin kanssa toteutettavan kyselyn kohdejoukkona ovat 42 tutkimuskunnan valtuutetut ja hallituksen jäsenet, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmän jäsenet.

Kuntapäättäjäkyselyn tuloksia julkaistaan vaiheittain ja teemoittain loppusyksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Tutkimukseen osallistuvat kunnat saavat käyttöönsä myös oman kuntansa tuloksia.

Kysely tuottaa tietoa kuntien strategia- ja kehittämistyöhön sekä päätöksenteon ja tulevan valtuustokauden suunnittelun tueksi.

- Tutkimuksen avulla saadaan vertailutietoa niin nykytilasta kuin ajallisesta kehityksestä erityyppisten kuntien ja eri päättäjäryhmien näkökulmista. Kysely tukee myös kuntavaalien 2021 tietotarpeita ja luottamushenkilökoulutusta, Pekola-Sjöblom sanoo.

Kuntapäättäjätutkimus on jatkoa Kuntaliiton aiempien tutkimusohjelmien (ARTTU2, Paras-ARTTU ja KuntaSuomi 2004) yhteydessä tehdyille kuntapäättäjäkyselyille.