Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Kunnanjohtajan talousarvioesitys on julkaistu - lue katsaus tulevaan vuoteen

Kunnanjohtajan talousarvioesitys on julkaistu - lue katsaus tulevaan vuoteen

Talousarvioesitykseen voit tutustua kunnanhallituksen esityslistalta.

Kunnanjohtajan talousarvioesitys on julkaistu 5.12.2024 ja on luettavissa kunnanhallituksen esityslistalta. Kunnanhallitus käsittelee kunnanjohtajan esityksen kokouksessaan 9.12.2024. Talousarvion valtuustokäsittely on 16.12.2024.

Talousarvion 2025 pääkohdat esitettynä visuaalisessa muodossa.

Kunnanjohtajan katsaus: Luottavaisin mielin kohti uutta valtuustokautta ja kunnan juhlavuotta

Liperin kunta viettää ensi vuonna 150-vuotisjuhlavuottaan monenlaisen myllerryksen keskellä. Viime vuosina usea asia on muuttunut niin globaalisti, valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Näillä kaikilla on vaikutuksensa myös Liperiin.

Soteuudistuksen vaikutukset etenkin edelläkävijäkuntien talouksiin realisoituivat vuonna 2024. Liperin valtionosuudet tippuivat 262 eurolla per asukas, kun valtakunnallisesti valtionosuudet pienenivät 46 eurolla asukasta kohden. Liperin negatiiviset sote-erät kasvoivat 237 euroa per asukas, eli valtionosuuksien poikkeuksellisen suuri tiputus vuosien 2023 ja 2024 välillä selittyy pääosin juuri sote-erillä. Valtionosuuksien lasku vastaa 1,2 veroprosenttiyksikön tuottoa, mikä kuvaa hyvin tilanteen poikkeuksellisuutta. Näin merkittävää valtionosuuksien negatiivista vuosimuutosta ei liene tapahtunut ainakaan tällä vuosituhannella.

Valitettavasti valtionosuusuudistus, jonka piti tulla voimaan vuoden 2026 alusta, siirtyi ainakin vuodella eteenpäin. Uudistuksessa on toivottavasti aidosti rohkeutta korjata soteuudistuksen rahoitusmallin valuviat, ja kuntien valtionosuudet palautuisivat vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä. Vuonna 2025 Liperi saisi 3,6 M€ enemmän valtionosuuksia kunnan nykyisten tehtävien perusteella, jos sotehistoria poistettaisiin valtionosuusperusteista, tai 3 M€ enemmän valtionosuuksia, jos Liperin sote-erät olisivat valtakunnan keskiarvon mukaisia. Vuoden 2025 negatiiviset sote-erät vastaavat 1,5 veroprosenttiyksikön tuottoa. Liperin tuloveroprosenttia jouduttiinkin korottamaan ensimmäisen kerran yhteentoista vuoteen.

Vuosi 2025 on kolmas peräkkäinen talouden sopeutusvuosi, mikä näkyy siinä, että säästöjä on entistä vaikeampi löytää. Samaan aikaan kuntaa pitää kuitenkin myös kehittää ja näiden kehityskohteiden valinnassa onnistuminen on olennaisen tärkeää, jotta niukat resurssit kohdentuisivat vaikuttavasti. Jatkuva sopeutuspaine pakottaa uudistamaan organisaatiota ja etenkin työn tekemisen tapoja.

Vuoteen 2025 sattuvat niin kunnanjohtajan vaihdos kuin kuntavaalitkin. Liperin pitkäaikainen kunnanjohtaja Hannele Mikkanen jää 1.1.2025 alkaen eläkkeelle palveltuaan kuntaa vuodesta 1997 alkaen. Uusi valtuusto aloittaa tilanteessa, jossa taseen ylijäämät on syöty ja kuntalain alijäämäkriteeri uhkaa realisoitua. Toisaalta kuluvalla valtuustokaudella on valmistunut kaksi uutta taajamakoulua ja kolmannen taajamakoulun, eli Viinijärven, suunnitelmat ehtii vielä vanha valtuusto käsitellä. Nykyisellä valtuustokaudella on tehty koulu-, päiväkoti-, liikunta- ja leikkipaikkaverkkoselvitykset ja niiden pohjalta on hyvä jatkaa systemaattista työtä kunnan perustehtävän vaatimien tilojen tarkoituksenmukaisessa uudistamisessa talouden reunaehdot huomioiden.

TE-uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025 alkaen. Pohjois-Karjalassa maakunnallinen työllisyysalue aloittaa ja sen henkilöstöä sijoittuu myös Liperiin. Uudistuksessa kuntien rahoitusvastuu työttömyyteen liittyvistä etuusmenoista kasvaa ja muutokset työllisyystilanteessa vaikuttavat aiempaa voimakkaammin ja nopeammin suoraan kuntatalouteen.

Kuntastrategiassa tavoitellaan vakaata asukaslukua, monipuolista yrittäjyyttä ja osaavaa henkilöstöä. Vaikka talous haastaa ja myös kuntalaisten kukkarolle on jouduttu sopeutustoimien yhteydessä menemään, uskon Liperissä olevan niin paljon hyvää, että kuntastrategian tavoitteet ovat edelleen realistisia. Haluan osaltani kiittää henkilöstöä sitoutumisesta talouden tasapainottamiseen ja luottamushenkilöitä talouden reunaehtojen tunnistamisesta ja sopeutustoimiin liittyvistä varsin yksimielisistä päätöksistä ja tuesta niiden toimeenpanolle. Ilman näitä vuoden 2025 talousarvion laatiminen olisi ollut lähes mahdoton tehtävä.

Ilahduttavan monelta rintamalta kuuluu hyviä uutisia, ja paljon positiivisia kehityskulkuja on meneillään. Luottakaamme siihen, että nämä kantavat meidät nykyisten haasteiden yli kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Tavataan juhlavuoden eri tapahtumissa ja muistetaan huomata hyvä haastavinakin aikoina!

Liperissä 5.12.2024

Pellervo Hämäläinen

vs. kunnanjohtaja

Kirkkaita valopisteitä tummalla pohjalla.

Lisätietoja

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute