Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Kolmas koronarokote aikaisintaan puolen vuoden kuluttua 2. rokotteesta

Kolmas koronarokote aikaisintaan puolen vuoden kuluttua 2. rokotteesta

3. koronarokotusajan voi varata vasta kun 2. rokotteesta on kulunut kuusi kuukautta tai muutama päivä sitä ennen. Sama käytäntö on verkkoajanvarauksessa ja puhelinpalvelussa. Siun sotessa rokotetaan samanaikaisesti 1., 2. ja 3. koronarokotteita.

Siun sotessa on käynnissä kolmannet koronarokotukset THL:n suosittelemille rokotusryhmille. Ajan kolmanteen koronarokotukseen verkkoajanvarauksen tai puhelinpalvelun kautta voivat tällä hetkellä varata sairauden perusteella riskiryhmään kuuluvat 12–69-vuotiaat, perusterveet 60–69-vuotiaat sekä lyhyellä rokotusvälillä 1. ja 2. koronarokotteen saaneet henkilöt.

Rokotusajan voi varata, kun 2. koronarokotteesta on kulunut vähintään 6 kuukautta.

Siun sotessa rokotusaikoja tarjotaan varattavaksi viikko kerrallaan. Uusia aikoja avautuu lauantaisin klo 12 ja maanantaisin klo 8. Aikoja on tarjolla maanantaista perjantaihin. Näin ollen 3. koronarokotusajan voi varata vasta kun 2. rokotteesta on kulunut kuusi kuukautta tai muutama päivä sitä ennen. Sama käytäntö on verkkoajanvarauksessa ja puhelinpalvelussa. Siun sotessa rokotetaan samanaikaisesti 1., 2. ja 3. koronarokotteita.

-  Rokotusaikojen määrä vaihtelee jonkin verran viikoittain. Osa rokotuksista toteutetaan ajanvarauksella, mutta paljon rokotuksia järjestetään myös ilman verkko- tai puhelinajanvarausta. Esimerkiksi laitoksissa ja hoivakodeissa asuvien, kotihoidon asukkaiden ja yli 70-vuotiaiden rokotukset toteutetaan aikaa tarjoamalla. Rokotejärjestelyt ovat iso kokonaisuus. Rokotusaikojen avaamisella viikon jaksoissa varmistetaan rokotteiden ja rokottajien riittävyys varatuille ajoille. Pidemmällä välillä muutosten riski kasvaa ja tämä voisi aiheuttaa tarpeen perua tai muuttaa asiakasaikoja, koronarokotuksia koordinoiva osastonhoitaja Anna Pölönen sanoo.

- Tällä hetkellä rokotukset työllistävät myös runsaasti henkilöstöä, kun käynnissä ovat koronarokotusten lisäksi myös influenssarokotukset.  Viikoittain toteutettu ajanvaraus helpottaa merkittävästi rokottajaresurssin suunnittelua, Pölönen jatkaa.

Koronarokotteen suojateho ei heikkene hetkessä

Kolmas koronarokote suositellaan otettavan, kun 2. koronarokotteesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta. THL:n mukaan rokotteen suojateho vakavaa koronavirustautia vastaan säilyy valtaosalla erittäin hyvänä ainakin kuuden kuukauden ajan.

- Kolmas koronarokote annetaan aikaisintaan puolen vuoden kuluttua 2. rokotteesta. Kahden rokoteannoksen saaneen suojateho virusta vastaan ei heikkene hetkessä, joten kolmatta rokotetta ei tarvitse ottaa päivälleen kuuden kuukauden kuluttua. Ainostaan voimakkaasti immuunipuutteisille 3. rokoteannos annetaan jo kahden kuukauden jälkeen, infektioylilääkäri Jennifer Sieberns sanoo.

Koronarokotuksen ajanvaraus

Ajan koronarokotukseen voi varata verkkoajanvarauksen kautta osoitteessa https://siunsote.eaika.fi/ tai puhelinpalvelun kautta maanantaisin klo 8–11 numerossa p. 013 330 2131.

Verkkoajanvarauksessa on tärkeää, että koronarokotusaika varataan oikealle ajalle.

Ajanvarauksessa on omat painikkeet 1., 2. ja 3. koronarokotteille. Aikaa kolmanteen koronarokotukseen ei voi varata 1. tai 2. rokotuksiin varatuille ajoille.

Rokotusoikeus ja varattu rokotusaika tarkistetaan rokotuksen yhteydessä.

 

Rokoteruisku hoitajan kädessä

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute