Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Kaavoitusaloite Korpivaaran tuulivoimapuistoa varten

Kaavoitusaloite Korpivaaran tuulivoimapuistoa varten

Hankeyhtiö Korpivaara Wind Oy on jättänyt hakemuksen Liperin kunnalle osayleiskaavan laatimisen aloittamisesta. Tavoitteena on selvittää mahdollisuutta rakentaa enintään 9 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä.

Maailmalla ja Suomessakin on viime vuosina toteutettu merkittävä määrää uusiutuvaan energiaan perustuvia tuulivoimapuistoja. Itä-Suomessa tuulivoimaa on hyödynnetty tällä hetkellä varsin vähän. Vihreän ja hiilidioksidivapaan energian tuotanto vastaa hyvin Suomen ja paikallisten ilmasto- ja energiaohjelmien tavoitteisiin, jossa energian tuotannossa pyritään vähentämään muun muassa fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

Hankeyhtiö Korpivaara Wind Oy on jättänyt hakemuksen Liperin kunnalle osayleiskaavan laatimisen aloittamisesta. Korpivaaran alueelle on tällä hetkellä rakennusluvat neljälle tuulivoimalalle, mutta tuulivoimapuiston hankeyhtiön tekeminen laskelmien mukaisesti niille ei löytynyt investoinnin kannalta edellytyksiä.

Tämän vuoksi Korpivaara Wind Oy haluaa selvittää ja varmistaa hankkeen taloudelliset edellytykset laajemmalla suunnitelmalla. Tällöin voidaan välttää myös mahdolliset kaavasta tarvittavat poikkeamiset rakennuslupavaiheessa.

Aiemmin Korpivaaran tuulivoimapuiston toteuttaminen oli tarkoitus tehdä suunnittelutarveratkaisun kautta, joka hyväksyttiin vuonna 2016. Suunnittelutarveratkaisu perustui rajaehtoihin, joiden mukaan voimaloiden enimmäiskorkeus tulee olemaan 236 metriä ja enimmäislähtömelutaso 106 desibeliä.

Korkeimmat Suomessa rakennettavat voimalat ovat tällä hetkellä kokonaiskorkeudeltaan 250-metrisiä, mutta viimeisen vuoden aikana käynnistyneissä kaavoitusmenettelyissä Suomessa on käytetty yleisesti 300 metrin voimaloita suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin lähtökohtana.

Korpivaaran tuulivoimahankkeen tavoitteena on selvittää mahdollisuutta rakentaa enintään 9 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä. Tuulivoimapuisto liittyisi toteutuessaan suoraan hankealueen läpi kulkevaan Fingridin 110 kilovoltin voimajohtoon.

Aiemmassa suunnittelutarveratkaisussa ja rakennusluvassa voimaloita on neljä, jotka olivat yksikköteholtaan noin 3–3,5 MW. Uudessa hakemuksessa tuulivoimaloita on yhdeksän ja niiden yksikköteho on arviolta 6–10 MW ja siten koko tuulivoimapuiston kokonaisteho on noin 60 MW.

Suunnittelualue on pääosin yksityisessä maanomistuksessa. Alustava suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 426,2 hehtaaria. Alue sijaitsee Liperin kunnassa Kaatamon alueella, noin 17 kilometrin päässä Liperin kuntakeskuksesta ja noin 4 kilometrin päässä Ristinkylästä.

Tuulivoima-alueen sijoittelussa otetaan huomioon muun muassa riittävä etäisyys asutukseen, maisema- ja luonnonsuojelualueisiin sekä mahdolliset vaikutukset ympäristöön ja paikalliseen linnustoon ja eläimiin.

Asia on Liperin elinympäristölautakunnan 8.6.2021 kokouksen esityslistalla.

 

Kuvituskuvaa tuulivoimapuistosta Jouttikalliolta

Lisätietoja antavat:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute