Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Jätehuollon palvelutaso hyväksytty vuosille 2022-2024

Jätehuollon palvelutaso hyväksytty vuosille 2022-2024

Joensuun alueellisen jätelautakunnan ja jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n toiminta-alueen jätehuollon palvelutaso on hyväksytty vuosille 2022-2024.

Jätehuoltopalveluiden vähimmäistason määrittävä jätehuollon palvelutaso on hyväksytty vuosille 2022-2024. Se koskee Joensuun alueellisen jätelautakunnan ja jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n toiminta-aluetta eli Joensuun, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntia. Palvelutason hyväksyi Joensuun alueellinen jätelautakunta kokouksessaan 16.06.2022 § 36.

Jätehuollon palvelutaso on laadittu edellisen kerran vuosille 2018-2021 ja palvelutason päivitystyötä on tehty kevään 2022 aikana. Pääosin kuntalaisten jätepalveluiden järjestämisestä vastaa kunnallinen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy, jonka tuottamat jätehuoltopalvelut kuntien asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille kuvataan palvelutasossa. Palvelutaso määritetään myös viranomaispalveluille ja lisäksi palvelutasossa on informatiivisesti kerrottu osittain yleisimmistä tuottajavastuun perusteella järjestetyistä kuluttajien jätepalveluista.

Jätehuoltopalveluiden tulee olla riittävän monipuolisia ja täyttää muutoinkin kunnille jätelainsäädännössä asetetut velvoitteet. Kunnan jätemaksujen on puolestaan vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa. Palvelutaso sisältää muun muassa kiinteistökohtaisen poltettavan jätteen ja biojätteen keräyksen, poltettavan jätteen aluekeräyksen, ekopisteverkoston, jäteasemapalveluiden sekä palveluneuvonnan ja viestinnän vähimmäistason kuvauksen.

Tutustu päivitettyyn palvelutasoon tästä: Jätehuollon palvelutaso 2022-2024 (pdf)

Puhas Oy:n jäteastioita

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute