Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Esitutkinta lopetettu vuonna 2019 tehdystä tutkintapyynnöstä

Esitutkinta lopetettu vuonna 2019 tehdystä tutkintapyynnöstä

Itä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä on 22.1.2020 tehdyllä päätöksellään määrännyt esitutkinnan vuonna 2019 tehdystä tutkintapyynnöstä lopetettavaksi. Esitutkinnan mukaan Liperin kunnan johtavia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä ei ole syytä epäillä tutkintapyynnössä mainituista rikoksista.

Itä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Heikki Ylisirniö on tehnyt päätöksen esitutkinnasta, jossa selvitettiin, ovatko Liperin kunnan johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt syyllistyneet virka-aseman väärinkäyttämiseen ja törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Tutkintapyynnön tehneen asianomistaja Urpo Airaksisen mukaan kunnan varoilla on rahoitettu yksityisoikeudellisia oikeudenkäyntikuluja. Esitutkinnassa ei ole saatu sellaista selvitystä, jonka mukaan tutkintapyynnössä mainittuja johtavia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä olisi syytä epäillä näistä rikoksista.

Liperin kunnanhallitus on tehnyt vuonna 2011 päätöksen, että kunta tekee tutkintapyynnön Urpo Airaksisen ylläpitämän Liperin Uutiset -nimisen internet-sivuston kirjoituksista yhdessä asianomistajien kanssa. Kuntalain mukaan kunnanhallitus työnantajana on vastuussa viranhaltijoidensa ja luottamushenkilöidensä työturvallisuudesta ja jaksamisesta. Näin ollen oli kyse myös työsuojelullisesta toimenpiteestä.

Yli kaksi vuotta jatkunut aktiivinen erilaisilla kirjelmillä alkanut ja nettisivustolla jatkunut uutisointi oli kuormittavaa viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, joita kirjoituksissa kuvattiin toistuvasti muun muassa valehtelijoiksi, salailijoiksi, lahjotuiksi, korruptoituneiksi ja ammattitaidottomiksi. Henkilöt joutuivat epäasiallisen kirjoittelun kohteeksi, koska he toimivat Liperin kunnan virassa tai luottamustehtävissä.

Urpo Airaksinen tuomittiin Itä-Suomen hovioikeudessa näistä kirjoitteluista toukokuussa 2013 kahdeksasta törkeästä kunnianloukkauksesta. Airaksinen velvoitettiin korvaamaan myös asianomistajien oikeudenkäyntikulut. Näin ollen oikeudenkäyntikuluista ei ole koitunut Liperin kunnalle minkäänlaisia kustannuksia taikka vahinkoa.

Itä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä on päätöksellään E 20/518 / 22.1.2020 määrännyt esitutkinnan asiasta lopetettavaksi.

Liperin kunnan logo harmaalla pohjalla.

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute