Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left 15 minuutin päivittäinen lukutavoite varhaiskasvatukseen

15 minuutin päivittäinen lukutavoite varhaiskasvatukseen

Sanataidesateenvarjo! on hanke, jolla tähdätään lukutaidon ja lukuinnostuksen paranemiseen Liperin kunnan varhaiskasvatuksessa ja alkuluokilla.

Sanataidesateenvarjo! on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jolla tähdätään lukutaidon ja lukuinnostuksen paranemiseen Liperin kunnan varhaiskasvatuksessa ja alkuluokilla.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt yhdeksi vuoden 2021 talousarvion tavoitteeksi, että varhaiskasvatuksessa luetaan 15 minuuttia joka päivä. Tämä tavoite koskee sekä lapsia että jokaista varhaiskasvatuksessa työskentelevää.

Lukeminen ja lukutaito ovat aarre. Lukutaidon merkityksestä on tehty lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan lukeminen mm.

  • Vahvistaa lapsen mielikuvitusta, eläytymiskykyä, sosiaalisia taitoja ja empaattisuutta
  • Vahvistaa lapsen sanavarastoa ja itseilmaisua
  • Auttaa käsittelemään turvallisesti monenlaisia tunteita, kuten pelkoa ja jännitystä
  • Laskee stressitasoa
  • Parantaa lapsen koulumyönteisyyttä ja siten myös koulumenestystä
  • Lisää lasten yhdenvertaisuutta

Lukemisesta on hyötyä myös aikuisiällä. Lukeminen avaa uusia maailmoja, lisää suvaitsevaisuutta, vähentää yksinäisyyttä, auttaa ilmaisemaan itseä paremmin, tekee muistille hyvää, auttaa tutustumaan omaan minään sekä lisää itsetuntemusta ja tunteiden käsittelyä.

Tämän lisäksi lukeminen on itseisarvo ja kirja on aina kaveri. Erityisesti lapsen varhaislapsuus ja jo vauvaikä on tärkeää aikaa lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta. Lukuvalmiudet ja asenne kirjallisuutta kohtaan syntyvät varhaislapsuudessa.

Aikuisen esimerkki on ensiarvoisen tärkeä lasten lukuinnostuksen syttymisessä. Yhteinen lukuhetki vahvistaa lapsen ja aikuisen välistä sidettä. Päivittäinen lukuhetki on usein päivän paras hetki.

Lukutaito ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kaikissa perheissä ei lueta lapsen kanssa tai lapselle joka päivä ja varhaiskasvatuksen kansallisen laadunarvioinnin mukaan vain puolet varhaiskasvatuksen henkilökunnasta lukee pedagogisesti valittuja kirjoja lapsille päivittäin. Samaan aikaan lukeminen on vähentynyt huolestuttavasti kouluikäisten joukossa.

Jokapäiväinen 15 minuutin lukuhetki on aloitettu päiväkodeissa viikolla 4. Varhaiskasvatus välittää lukuhetkien tunnelmia ja kuulumisia muun muassa Instagram-tilinsä kautta sekä kunnan viestintäkanavissa.

Uutista päivitetty, korjattu lyöntivirhe.

Lapsi lentämässä avoimella kirjalla

Lisätietoja hankkeesta:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute