Murupolku

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue.

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

10 asiaa, jotka kannattaa tietää aluevaaleista

07.01.2022

10 asiaa, jotka kannattaa tietää aluevaaleista

Aluevaaleissa pohjoiskarjalainen voi äänestää ehdokasta mistä tahansa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kunnasta eli myös kotikunnan rajojen yli.

Aluevaaleissa valitaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle 59-jäseninen aluevaltuusto, jonka tehtäviin kuuluu jatkossa sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestäminen. Niihin sisältyy laaja kirjo jokaisen kansalaisen arkeen vaikuttavista palveluista. Neuvola, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, vanhustenhoiva ja väestönsuojelu ovat esimerkkejä siitä, millaisten asioiden rahoituksesta aluevaltuusto tulee päättämään.

Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialueet on perustettu valtion soteuudistuksessa turvaamaan yhdenvertaiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut myös tuleville sukupolville. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueeseen kuuluvat Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi.

Aluevaalien ennakkoäänestysaika alkaa keskiviikkona 12.1. Kotimaassa ennakkoäänestysaika päättyy 18.1. ja ulkomailla 15.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022.

Ennakkoäänestysaikana voi äänestää vapaasti missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, kotimaassa tai ulkomailla. Vaalipäivänä 23.1. kukin äänestää äänioikeusilmoituksessa mainitussa äänestyspaikassa.

Aluevaaleissa pohjoiskarjalainen voi äänestää ehdokasta mistä tahansa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kunnasta eli myös kotikunnan rajojen yli.

Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja aluevaaliehdokkaista löytyvät kootusti sivustolta www.siunsote.fi/aluevaalit Tietoa hyvinvointialueesta on saatavilla www.siunsote.fi/hyvinvointialue

Omaa aluevaaliehdokasta voi kartoittaa muun muassa vaalikoneista, joita on useiden eri medioiden verkkosivuilla.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on haastanut Etelä- ja Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan äänestyskilpailuun, jossa mitellään korkeimmasta äänestysprosentista aluevaaleissa. Häviäjä tarjoaa torikahvit siinä voittaja-alueen kunnassa, jossa on äänestetty kaikkein vilkkaimmin.

Vaalit.fi-sivustolla voi seurata ennakkoäänestyksen vilkkautta. Ennakkoäänestysaikana verkkoon päivitetään tunnin välein tietoja ennakkoon äänestäneiden määrästä hyvinvointialueilla ja koko maassa.

Aluevaalit toimitetaan epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä. Oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ottavat aluevaalien järjestelyissä huomioon epidemiatilanteen. THL:n näkemyksen mukaan äänestäminen on vähäisen riskin tilanne.