Valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet viime vuosina satotappioita viljelysmailla eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Hanhituhot ovat muodostuneet muuttoaikoina merkittäviksi myös Liperissä, joten tänä vuonna hanhimuuttoon varaudutaan toukokuussa hanhipaimenten avulla. Hanhipaimentoiminta pyörähtää käyntiin Liperissä Äitienpäivän jälkeen 9.5.

Käytännössä hanhipaimennus tapahtuu niin, että hanhilta suojeltavilta peltolohkoilta hanhet karkotetaan niin kutsutuille hanhipelloille. Hanhipellot ovat peltoalueita, joilla hanhet saavat vapaasti levähtää ja ruokailla. Hanhipaimenten tehtävänä on kiertää sovituilta peltolohkolta toiselle, ja tarpeen mukaan laittaa hanhet liikkeelle kohti hanhipeltoja.

- Pilotissa mukana olevat alueet ja pellot on kevään aikana pohdittu yhteistyössä paikallisten viljelijöiden kanssa. Pelloista muodostuu kaksi aluekokonaisuutta, toinen sijaitsee Liperin kirkonkylän ympäristössä ja toinen Viinijärven alueella, kertoo Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden Pertti Iivanainen.

Hanhipaimeniksi on saatu rekrytoitua paikallisia metsästysseuroja. Paikallisten paimenten lisäksi Liperin toimia koordinoi liperiläisen Ympäristöpalvelu Mataran yrittäjä Hanna Araja-Matilainen.

- Pelloilla kiertävät paimenet tunnistaa huomioliiveistä. Lisäksi hanhipaimenet saavat koulutuksen ennen toiminnan alkua. Karkotustyö on tiivistä, sillä partiovuorot pyörivät pelloilla liki pitäen vuorokauden ympäri, vain keskiyön aikaan joitakin tunteja hanhet levähtävät, joten silloin ei paimentenkaan tarvitse olla liikkeellä, selventää Timo Reko Maaseudun Sivistysliitosta. Maaseudun Sivistysliitto hallinnoi Liperin pilottihanketta.

Vastaavaa hanhipaimentoimintaa on kokeiltu menneinä vuosina jo Keski-Karjalan alueella. Sieltä saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja auttavat toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Pohjois-Karjalan ELY: n kautta yhdelle peltolohkolle saadaan käyttöön myös lasertykki, joka hoitaa karkotusta. Lisäksi Liperissä kokeillaan hanhien karkotukseen siirrettävää äänikarkotinta.

- Karkotusta pelloilta tehdään ääntä pitämällä ja hätistelyllä. Käytössä on myös laserkarkotin, jonka toiminnasta on hyviä kokemuksia viime keväältä Keski-Karjalasta. Keski-Karjalan kokemuksista saadaan muutoinkin paljon apua näillä uusilla alueilla. Pohjois-Karjalan ELY keskuksen lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen kuvailee toimintaa.

Hanhipaimen toimintaa pilotoidaan Liperin alueella keväällä 2022 oman hankkeen kautta. Hankkeessa on mukana Maaseudun Sivistysliitto, Liperin kunta, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut, PohjoisKarjalan ELY-keskus, MTK:n Liperin yhdistykset sekä paikalliset viljelijät. Toimintaa rahoittaa Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut, Maaseudun Sivistysliitto ja MTK Liperin yhdistykset.

Lisätietoja:

• Maaseudun Sivistysliitto: kehittämispäällikkö Timo Reko p. 050 322 6798 timo.reko@msl.fi ja projektikoordinaattori Tanja Airaksinen tanja.airaksinen@msl.fi p. 045 120 4259
• Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut: maaseutujohtaja Pertti Iivanainen p. 040 748 5310 pertti.iivanainen@liperi.fi
• Pohjois-Karjalan ELY-keskus: lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen mika.pirinen@ely-keskus.fi p. 040 547 5028
• Ympäristöpalvelu Matara: yrittäjä Hanna Araja-Matilainen araja.matilainen@gmail.com p. 0500 397111

Lisää aiheesta: https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/valkoposkihanhien-muuttoon-varaudutaan-yhteistyolla