Murupolku

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue.

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

Ylämyllyn koulu mukaan kestävän kehityksen hankkeeseen

27.11.2020

Ylämyllyn koulu mukaan kestävän kehityksen hankkeeseen

Ylämyllyn koulu on päässyt mukaan ENO verkkokoulun ”Kestävää kehitystä yhteisoppien”-hankkeeseen kevätlukukaudeksi 2021. Hanke keskittyy ilmaston muutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen.

Ylämyllyn koulu on päässyt mukaan ENO verkkokoulun ”Kestävää kehitystä yhteisoppien”-hankkeeseen kevätlukukaudeksi 2021.

Hankkeen tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa ohjatusti kestävän kehityksen ymmärrystä lisääviä oppimistapahtumia. Hanke keskittyy ilmaston muutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen, mutta prosessia voidaan soveltaa muuhunkin kestävän kehityksen opetukseen ja oppimiseen.

Tavoitteena on käytännössä tehdä erilaisia projekteja: teemaviikkoja, tapahtumia, tempauksia, näyttelyitä, leikkimielisiä kilpailuja ja vierailuja. Toiminnot dokumentoidaan ja hyödynnetään oppimisessa.

Lopputuloksena saadaan vapaasti käytössä olevaa materiaalia pilottien suunnittelusta, toteutuksesta, kokemuksista ja tuloksista. Julkaisua voidaan jatkossa hyödyntää kestävän kehityksen opetuksessa.

Osa materiaalista käännetään englanniksi ENO:n kansainvälisen verkoston käyttöön. Hankkeen esittely laajemmalle yleisölle tapahtuu muun muassa SciFesteillä Joensuussa vuonna 2021 ja muissa mahdollisissa kestävän kehityksen kasvatusalan tapahtumissa.

Seuraa tiedotustamme!

Takaisin edelliselle sivulle