Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Siun sote tiedottaa: Koronavirustilanne ennallaan Pohjois-Karjalassa

Siun sote tiedottaa: Koronavirustilanne ennallaan Pohjois-Karjalassa

Ilmaantuvuuslukujen perusteella alue on edelleen koronavirusepidemian kiihtymisvaiheessa, ja tartuntojen ehkäisemiseksi tarkoitetut suositukset ja rajoitukset pidetään entisellään. Koronatesteihin kannattaa edelleen hakeutua lievissäkin oireissa.

Pohjois-Karjalan koronavirusepidemiassa ei ole tapahtunut viimeisen viikon aikana merkittäviä muutoksia. Varovaisia merkkejä epidemiatilanteen rauhoittumisesta on, ja tartunnat ja altistumiset on pystytty selvittämään nopeasti.

Ilmaantuvuuslukujen perusteella alue on edelleen koronavirusepidemian kiihtymisvaiheessa, ja tartuntojen ehkäisemiseksi tarkoitetut suositukset ja rajoitukset pidetään entisellään. Alueellinen koronavirusepidemian tilannekuvatyöryhmä kokoontui arvioimaan tilannetta ja suositusten riittävyyttä torstaina 14. tammikuuta iltapäivällä.

Aikuisten ryhmäliikunnan ja ryhmissä tapahtuvan harrastustoiminnan välttämistä koskevaa suositusta täsmennettiin koskemaan sisätiloissa järjestettyä toimintaa.

Vuoden ensimmäisellä viikolla uusia tartuntoja varmistui Pohjois-Karjalassa yhteensä 15, mikä on lähes puolet vähemmän kuin vuoden 2020 viimeisillä viikoilla.

Kuluvalla viikolla (viikko 2) uusia tartuntoja on kuitenkin todettu jo torstaiaamuun mennessä 15, ja joukossa on kaksi laajempiin joukkoaltistumisiin kouluissa johtanutta tapausta. Karanteenissa on tällä hetkellä kaikkiaan noin 190 koronavirukselle altistunutta henkilöä.

Tartuntojen alkuperä on saatu selville yli 90 prosentissa tapauksista. Lisäksi 60 prosenttia tartunnoista on todettu jo karanteenissa olleilla henkilöillä, jolloin uusia laajoja altistumisia ei ole päässyt syntymään.

Kiteen Kesälahden tartuntarypäs on selvästi rauhoittumassa: ryppääseen liittyviä uusia tartuntoja ei ole todettu enää viime päivinä ja karanteenit alkavat vähitellen päättyä.

Hyvä asia on myös se, että yli 60-vuotiailla todettujen tartuntojen määrä on lähtenyt laskuun. Viimeisten kahden viikon aikana todetuista uusista tartunnoista noin puolet on todettu alle 30-vuotiailla.

Otettujen koronavirusnäytteiden määrä on kuitenkin laskenut edelleen. Viikolla 1 näytteitä otettiin yhteensä 1550, kun ennen vuodenvaihteen lomia näytteitä otettiin alueella keskimäärin 2800 viikossa.

– Flunssakausi on tällä hetkellä hyvin rauhallinen, ihmiset ovat varmasti myös pysyneet terveinä. Kunhan muistetaan vain tulla testeihin heti kun oireita tulee, jotta tartunnat eivät pääse leviämään piilossa, pohtii tilannekuvatyöryhmän puheenjohtajana toimiva Sirpa Kaipiainen.

Pohjois-Karjalassa ei ole toistaiseksi todettu yhtään Iso-Britannian tai Etelä-Afrikan uutta muuntunutta koronavirustyyppiä.

Suositusten noudattaminen ja koronavirustestiin nopeasti hakeutuminen ovat tärkeitä keinoja myös näiden aiempaa helpommin tarttuvien virustyyppien leviämisen ehkäisemiseksi.

Tilannekuvatyöryhmä otti myös Aluehallintoviraston pyynnöstä kantaa yleisötilaisuuksien rajoitusten jatkamiseen helmikuussa. Työryhmä suosittaa Aluehallintovirastoa rajoittamaan helmikuussakin yli 20 hengen yleisötilaisuuksien järjestämistä. Päätökset yleisötilaisuuksia koskevista rajoituksista tekee Itä-Suomen Aluehallintovirasto.

Pohjois-Karjalassa voimassa olevat alueelliset suositukset ja rajoitukset on koottu Siun soten verkkosivuille osoitteeseen www.siunsote.fi/alueelliset-suositukset-ja-rajoitukset.

 

Ihminen pesemässä käsiään saippualla lavuaarin ääressä

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute