Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Pohjois-Karjalassa kielletään yli 20 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Pohjois-Karjalassa kielletään yli 20 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Itä-Suomen aluehallintovirasto kieltää kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 20 henkilöä. Määräys on voimassa ajalla 5.12.2020 – 4.1.2021.

Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu alle 20 henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta.

Määräys on voimassa ajalla 5.12.2020 – 4.1.2021.

Päätös koskee kaikkia Pohjois-Karjalan maakunnan kuntia eli Ilomantsia, Joensuuta, Juukaa, Kiteetä, Kontiolahtea, Lieksaa, Liperiä, Nurmesta, Outokumpua, Polvijärveä, Rääkkylää ja Tohmajärveä (lisäksi 1.1.2021 alkaen myös Heinäveden kuntaa).               

Tämä päätös kumoaa Pohjois-Karjalan maakunnan kuntien alueelta aluehallintoviraston 27.11.2020 ja 1.12.2020 antamat määräykset koskien yleisötilaisuuksien rajoittamista.

Pohjois-Karjalan maakunta on siirtynyt kiihtymisvaiheeseen

Suomessa epidemiatilanne on edelleen kiihtynyt viime viikkojen aikana ja se näkyy nyt myös Pohjois-Karjalassa.

Alueellinen Covid-19 -yhteistyöryhmä on 3.12.2020 antanut arvion, jonka mukaan koko maakunta on siirtynyt epidemian kiihtymisvaiheeseen. Tartuntoja ilmenee nyt selvästi enemmän iäkkäässä väestössä, mikä tullee heijastumaan sairaalahoidon tarpeeseen. Taudin leviämisen estämisen ennakointi ovat nyt tärkeää.

Päätöksessään aluehallintovirasto on ottanut huomioon myös alueellisen Covid-19 -yhteistyöryhmän näkemyksen, joka puoltaa rajoitusta.

Itä-Suomen aluehallintovirasto seuraa tilannetta tarkasti. Jos epidemiologinen tilanne muuttuu, aluehallintovirasto arvioi kokoontumisia koskevaa rajoituspäätöstä uudestaan.

 

Puinen puheenjohtajan nuija pöydällä

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute