Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilanne 22.3.2020

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilanne 22.3.2020

Perjantaina 20.3. klo 14.30 saatiin uutisia, että valtioneuvosto on muuttanut linjauksiaan 1–3 luokkien oppilaiden lähiopetuksen osalta. Kouluun ei ole kuitenkaan linjaukseen tehdyn tarkennuksen jälkeenkään pakko mennä, vaan myös 1–3 luokkalaisia suositellaan vahvasti osallistumaan opetukseen etäopetuksen välityksellä, mikäli mahdollista. Lue tästä koko tiedote.

Perjantaina 20.3. klo 14.30 saatiin uutisia, että valtioneuvosto on muuttanut linjauksiaan 1–3-luokkien oppilaiden lähiopetuksen osalta. Vastaisuudessa kaikki peruskoulun 1–3 luokkien oppilaat voivat saada tarvittaessa opetusta myös lähiopetuksen muodossa. Lähiopetusta järjestetään myös erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaille.

Koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa lähiopetus rajattiin aluksi niihin oppilaisiin, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla.

Kouluun ei ole kuitenkaan linjaukseen tehdyn tarkennuksen jälkeenkään pakko mennä, vaan myös 1–3 luokkalaisia suositellaan vahvasti osallistumaan opetukseen etäopetuksen välityksellä, mikäli mahdollista.

Perusopetuksen oppilaille neljännestä vuosiluokasta kymmenenteen opetus järjestetään edelleen etäopetuksena ja poikkeuksellisin opetusjärjestelyin lähiopetuksen sijaan. Muutos astuu voimaan maanantaina 23.3.2020.

Tänään on maakunnassa linjattu myös, että opetusryhmien koko henkilöstö mukaan lukien voi samassa tilassa olla enintään 10 henkilöä.

Tämä viesti on laitettu Wilman kautta huoltajille perjantaina 20.3. ja opetuksen järjestämisen kannalta huoltajia on pyydetty ilmoittamaan mahdollisimman nopeasti koulun johtajalle/ rehtorille, mikäli lapsi palaa lähiopetukseen maanantaina 23.3.2020.

Tämä tieto tarvitaan riittävän opetushenkilöstön määrän varmistamiseksi sekä kyytien että ruokailun järjestämiseksi. Koulua on lähiopetuksessa neljä tuntia päivässä, klo 9–13.

Ennakkotietona ilmoitamme myös, että tiistaista alkaen perheet voivat halutessaan ennakkotilauksesta hakea kotiopetuksessa oleville lapsilleen ruokapaketin taajamakoulujen keittiöistä. Tiedotamme vielä tarkemmin ennakkotilauksen tekemisestä, kun saamme järjestelyt valmiiksi. 

Alakoulun oppilaita piirtämässä pöydän ääressä luokassa.

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute