Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Liperin kunnan työhyvinvointikyselyn tuloksissa positiivista virettä

Liperin kunnan työhyvinvointikyselyn tuloksissa positiivista virettä

Liperin kunta toteutti koko organisaation kattavan työhyvinvointikyselyn Kevan tarjoamalla verkkotyökalulla 04.09.2020–30.09.2020. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastasi yhteensä 304 työntekijää. Kyselyn vastausprosentti oli noin 69,4 %.

Liperin kunta toteutti koko organisaation kattavan työhyvinvointikyselyn Kevan tarjoamalla verkkotyökalulla. Edellinen koko henkilöstölle suunnattu kysely toteutettiin vuonna 2018 ja tämän kyselyn tulokset ovat olleet vertailuaineistona.

Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä 04.09.2020–30.09.2020.

Kokonaisuudessaan kyselyyn vastasi yhteensä 304 työntekijää. Kyselyn vastausprosentti oli noin 69,4 %.

Parannuksia nähtävissä

Useimmissa kyselyn kohdissa oli nähtävissä merkittävää parannusta edellisen kyselyn tuloksiin.

Kehittämistä vaativia asioita ovat muun muassa:

  • Perehdyttäminen (19,5 % mielestä vaatii kehittämistä runsaasti)
  • Ajanhallinta ja priorisointi (28,8 % kokee, ettei ole aikaa tarpeeksi tehtävien hoitoon. Isoja vaihteluita eri alueilla)
  • Osallisuus (12,1 % kokee, ettei voi vaikuttaa työtänsä koskeviin asioihin)
  • Palautteen kerääminen asiakkailta ja palautteen hyödyntäminen (12 % kokee, ettei hyödynnetä, eroja eri alueilla)

Etenkin esimiestyö on kokonaisuudessaan parantunut vastaajien mukaan merkittävästi. Myös yllä mainituissa kehittämistä vaativissa asioissa oli tapahtunut parannuksia edelliseen kyselyyn verrattuna.

Nyt yli 72 % vastaajista suosittelisi Liperin kuntaa työpaikaksi, mikä on 11,3 %-yksikön parannus edelliseen tulokseen verrattuna.

61,4 % vastaajista on myös täysin tai melko samaa mieltä siitä, että yhteistyö eri yksiköiden välillä toimii hyvin. Kyselyn verrokkikunnissa luku on 56,8 %.

Noin kolme vastaajaa neljästä on sitä mieltä, että työ tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. Valtaosalle vastaajista (81 %) työn tavoitteet olivat hyvin selvillä.

Tulokset suunnitelmiksi

Tulosten perusteella voidaan todeta, että satsaukset esimieskoulutuksiin ovat olleet kannattavia ja että varhaisen tuen malli on saatu hyvin jalkautettua henkilöstön pariin.

Liperin kunnan henkilöstöpäällikkö Mari Pitkänen iloitsee positiivisesta vireestä vastauksissa.

- Näiden eteen on tehty töitä kaikilla tasoilla. Vaihtelua on luonnollisesti eri yksiköiden välillä, ja työhyvinvointikyselyn tarkoituksena onkin auttaa työhyvinvoinnin kehittämisessä, joten tulosten käsittely on yksi vaihe työhyvinvoinnin kehittämisessä. Saimme kyselyllä arvokasta tietoa jatkoa varten.

Pitkäsen mukaan seuraavaksi aloitetaan yksikkökohtaisten tulosten arviointi ja sen pohjalta laaditaan työyksikkökohtaiset toimenpidesuunnitelmat tilanteen edelleen kehittämiseksi.

- On tärkeää, että työssä voi hyvin!

Villasukkien peittämät jalat ja muki, taustalla takkatuli

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute