Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Liperin kunnan taloudessa keskiössä hyvinvoinnin edistäminen ja maltilliset investoinnit

Liperin kunnan taloudessa keskiössä hyvinvoinnin edistäminen ja maltilliset investoinnit

Investointien osalta luvassa on rauhoittumista suurten hankkeiden jälkeen. Vuoden 2022 talousarviomuutoksia käsitellään vielä joulukuun valtuustossa

Liperin kunnan talousarvioesitys vuodelle 2023 on valmistunut.

Kuten muillakin kunnilla, siirtyminen hyvinvointialueeseen näkyy kunnan taloudessa. Muutokset näkyvät myös henkilöstössä: kunnan palkkalistoilta hyvinvointialueelle siirtyvät laitoshuollon, ravintokeskuksen ja kuntouttavan työtoiminnan henkilökunta.

Myös maakunnan lomituspalvelut keskittyvät Tohmajärvelle, jolloin lomittajat siirtyvät pois kunnan henkilöstöstä.

Investointien osalta luvassa on rauhoittumista suurten hankkeiden jälkeen. Suurimpia uusia investointeja vuodelle 2023 ovat Ylämyllyn vanhan vedenottamon uusiminen, Viinijärven koulun peruskorjauksen käynnistys ja kaavateiden korjaus taajamissa.

Hyvinvointialueiden lisäksi kunnilla on edelleen tärkeä, lakisääteinen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Talousarviossa on huomioitu muun muassa ehkäisevään päihdetyöhön sekä lapsiystävällisen kunnan malliin paneutuminen.

Visualisointi Liperin kunnan talousarvion menoista ja tuloista ympyräkuvaajilla

*) Vuoden 2022 talousarviomuutoksia käsitellään vielä joulukuun valtuustossa. Muutettu talousarvio on valtuuston syyskuussa hyväksymän toisen talouskatsauksen mukainen.

Valtuuston talousarviokäsittely on maanantaina 19.12.2022.

Liperin kunnan talousarvion 2023 tunnuslukuja:

 

TP 2021

TA2022

Muutettu TA2022*

TA2023

Asukasluku

11 979

12 010

12 010

12 000

Veroprosentti

21,5

21,5

21,5

8,86

Verotulot, milj. €

43,82

43,90

45,80

24,50

Valtionosuudet, milj. €

29,68

31,20

31,15

9,30

Bruttoinvestoinnit, €/as.

1 287

460

531

473

Lainat, €/as.

4 074

4 488

4 488

4 608

Toimintakate, milj. €

-70,94

-72,47

-76,62

-29,69

Vuosikate, milj. €

2,54

2,53

0,23

3,90

Tilikauden ali/ylijäämä, milj. €

-0,63

-1,09

-3,39

0,02

Puinen puheenjohtajan nuija pöydällä

Lisätietoja:

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute