Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Liperin kunnalle alijäämäinen tilikausi

Liperin kunnalle alijäämäinen tilikausi

Vuosi oli investointien osalta historiallinen nettoinvestointien ollessa lähes 15 miljoonaa euroa.

Tilikauden 2021 alijäämäksi muodostui 0,63 miljoonaa euroa ja kumulatiivinen ylijäämä laski 4,5 miljoonaan euroon.

Muutettu talousarvio tavoitteli tilikaudelle 2021 nollatulosta. Tilinpäätösvaiheessa tehty 1,1 miljoonan euron pakollinen varaus Siun soten alijäämien kattamiseksi käänsi tuloksen kuitenkin alijäämäiseksi. Vuosi oli investointien osalta historiallinen nettoinvestointien ollessa lähes 15 miljoonaa euroa.

Elinvoima

Kunnan elinvoimaisuutta sekä asuin- ja elinympäristöjen viihtyisyyttä on edistetty vuoden 2021 aikana monella rintamalla.

Kaavoitus- ja kehittämishankkeilla luodaan elinvoimaisuuden pääsuuntaviivat ja peruspohjaa asumiselle ja elinympäristön kehittymiselle sekä elinkeinoelämän kehittymiselle. Taajamien veto- ja elinvoimaisuudelle ja muulle rakentamiselle luovat pohjaa myös Ylämyllylle valmistunut yläkoulukeskus sekä kirkonkylään valmistuva uusi peruskoulukeskus.

Isoimpina kaavatöinä ovat edistyneet Honkalammen ja Kirkkolahden osayleiskaavat sekä Korpivaaran tuulivoimapuiston kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointiprosessi.

Elinvoiman edistämisen kannalta merkittävimpiä kehityshankkeita ovat olleet valtatie 9:n tiesuunnitelman laadinta Ylämyllyllä sekä Kirkkolahden kehittämishanke, jolla on pyritty edistämään kirkonkylän vetovoimaisuuden lisäksi myös koko Liperin matkailun kehittymistä.

Yksityisen toimijan aloitteesta Kirkonkylän alueella on käynnistynyt Myllyn alueen asemakaavahanke, jonne ollaan kaavoittamassa yritystoiminnan lisäksi myös huomattava määrä uutta asumista. Nuottilammen asemakaava valmistui alkuvuodesta ja alueelle keväällä rakennettu infra mahdollisti myös asuinrakentamisen käynnistymisen alueella.

Kunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa edistävät myös Liperin eri alueille rakennetut uudet liikunta- ja ulkoilupaikat. Loppuvuodesta 2021 käynnistettiin Pärnävaaran alueella sijaitsevan urheilu- ja aktiviteettialueen kehittäminen, kun kunta osti alueen keskeiset osat Joensuun kaupungilta.

Hyvinvointi

Alkuvuodesta 2021 hyväksyttiin kunnan laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma, jotka linjaavat hyvinvointityötä tuleville vuosille. Vuoden aikana valmistui myös mielen hyvinvoinnin ja ehkäisevän päihdetyön suunnitelma.

Ylämyllylle perustettiin 950 oppilaan ja yli sadan työntekijän yhtenäinen peruskoulu. Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa, joista uusin eli Patteriston yksikkö otettiin käyttöön elokuussa.

Kirkonkylällä koulun uudisrakennus- ja peruskorjaushanke alkoi ja toiminta siirtyi kokonaisuudessaan väistötiloihin. Vapaa-aikapalveluissa vahvistettiin nuorisotyön kokonaisuutta henkilöstölisäyksellä ja sekä Viinijärven että Ylämyllyn nuorisotilat pääsivät uusiin tiloihin. Kokoaikainen koulunuorisotyöntekijä sekä toinen etsivä nuorisotyöntekijä aloittivat vuoden aikana. Varhaiskasvatuksessa lakimuutokset 1.8.2021 sekä erittäin vaikea sijaistilanne vaikuttivat toimintaan. Taikametsän päiväkodin remontoidut tilat valmistuivat loppuvuodesta.

Liperin kunta pääsi mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin ja toiminta käynnistyi nykytilan kartoituksella. Harrastamisen Suomen mallin hankerahoituksella käynnistettiin matalan kynnyksen harrastustoimintaa kaikilla kouluilla.

Koronapandemia vaikutti suuresti palveluiden järjestämiseen koko vuoden ajan.

Osallisuus

Vuoden aikana järjestettiin muun muassa kuntavaalit, kuntalaiskyselyitä ja erilaisia kuulemistilaisuuksia Kirkkolahden ja Myllyn alueen kehittämiseen liittyen. Koronarajoitusten hellittäessä kuulemistilaisuuksia päästiin pitämään myös paikan päällä. Myös kunnan tarjoama jouluruokailu päästiin järjestämään koronan aiheuttaman välivuoden jälkeen.

Kuntalaiset hyödynsivät kuntalaisaloitetta vaikuttamisen keinona: Nopsakin lähiliikunta-alueen kuntoportaiden rakentaminen sekä omaishoitajien maksuttomat uinti- ja kuntosalikäynnit Liprakkaan saivat molemmat alkunsa kuntalaisaloitteesta. Kuntoportaat valmistuivat loppuvuodesta 2021 ja omaishoitajien maksuttomat käynnit Liprakkaan alkoivat vuoden 2022 alussa.

Nostoja tilinpäätöksen tunnusluvuista:

  • Toimintakate heikkeni 4,5 % eli kunnan nettomenot kasvoivat 3 M€.
  • Siun soten alijäämien kattamiseksi tehtiin uusi 1,1 miljoonan euron pakollinen varaus.
  • Verotulot kasvoivat 5,9 % eli lähes 2,4 M€. Samaan aikaan valtionosuudet laskivat 3,8 % eli lähes 1,2 M€. Verorahoituksen kokonaiskasvu jäi vaatimattomaksi: 1,2 M€.
  • Kumulatiivista ylijäämää 4,5 M€.
  • Liperin kunnan lainakanta kasvoi 551 €/asukas ollen 4 077 €/asukas.
  • Konsernin lainakanta kasvoi 945 €/asukas ollen 5 845 €/asukas.
  • Nettoinvestoinnit olivat ennätykselliset lähes 15 M€.

Liperin kunnan tilinpäätöksen 2021 tunnuslukuja

 

TP 2021

TP 2020

Asukasluku

11 979

11 997

Veroprosentti

21,50

21,50

Verotulot, milj. €

43,82

41,38

Valtionosuudet, milj. €

29,68

30,87

Nettoinvestoinnit, €/as.

1 237

719

Lainakanta, milj. €

48,8

42,3

Lainat, €/as.

4 077

3 526

Vuosikate, milj. €

2,54

4,92

Suunnitelman mukaiset poistot, milj. €

3,29

3,07

Arvonalentumiset, milj. €

0

1,05

Vuosikate % poistoista

77

119

Vuosikate €/asukas

212

410

Tilikauden ali/ylijäämä, milj. €

-0,63

0,92

Kumulatiivinen ylijäämä, milj. €

4,46

5,09

Konsernin tunnuslukuja

TP 2021

TP 2020

Konsernin lainakanta, milj. €

70,0

58,8

Konsernin lainat, €/as

5 845

4 900

Konsernin tilik. ali/ylijäämä, milj. €

-0,57

1,22

 

Kunnanhallitus käsitteli tilinpäätöksen 28.3.2022 kokouksessaan, jonka jälkeen tilinpäätös annetaan tilintarkastajalle ja tarkastuslautakunnalle. Valtuustoon tilinpäätös tulee käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä.

Koulurakennus ulkoa kuvattuna.

Lisätietoja antaa

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute