Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Liperin entisestä pienten koulusta yhteisötila

Liperin entisestä pienten koulusta yhteisötila

Pro Liperi ry esittää, että pienten koulun tiloja kunnostettaisiin ikäihmisten ja yhdistystoiminnan käyttöön. Kokeiluvaiheessa pienten koulun tilosta remontoitaisiin liikuntasali.

Liperin kunnanhallitus näyttää vihreää valoa Pro Liperi ry:n esitykselle pienten koulusta! Pro Liperi ry toimitti aiemmin syksyllä Liperin kunnanhallitukselle esityksen Liperin kirkonkylällä sijaitsevan pienten koulun kehittämiseksi. Pienten kouluna tunnettu kiinteistö sijaitsee Opintien ja Tutjuntien tuntumassa.

Esitys perusteluineen on kattavasti valmisteltu ja osoittaa halua ja sitoutumista sekä kirkonkylän kehittämiseen että alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen.

Pro Liperi ry esittää, että pienten koulun tiloja kunnostettaisiin ikäihmisten ja yhdistystoiminnan käyttöön. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, pienten koulu toimisi kirkonkylän matalan kynnyksen monitoimitalona.

Kokeiluvaiheessa pienten koulun tiloja ei ole tarkoituksenmukaista remontoida kuin välttämättömiltä osin. Näistä olennaisin olisi koulun liikuntasalin kunnostus.

Liikuntasalin lattian hionta tehtäisiin kunnan omana hankkeena, mutta muilta osin kunnostaminen olisi pääosin pintojen maalausta. Pintojen kunnostamista, kuten maalausta voisi tehdä perustettavan yhdistyksen koordinoimana myös talkoilla. Pienten koulua käytetään tällä hetkellä lähinnä varastotilana.

Hieman vastaavanlaisesta toimintamallista on hyviä kokemuksia Viinijärveltä, jossa kyläyhdistys ja kunta tekivät vuonna 2019 käyttöoikeussopimuksen Viinijärven linja-autoasemalla sijaitsevista entisistä Jokirosvon tiloista. Kunta avusti käynnistysvaiheessa kyläyhdistystä, antoi tilat maksutta käyttöön ja maksaa lämmityksestä ja sähköstä aiheutuvat lisäkustannukset.

Viinijärvellä tilan kunnostamiseen osallistui laaja joukko talkoolaisia ja tilan avaaminen sai aikaan positiivista virettä. Viinijärvellä toteutui tavoiteltu osallisuus ja sitoutuminen tilan käyttöönottoon.

 

Useita käsiä yhdessä yhteistyön merkiksi

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute