Murupolku

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue.

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen osastosihteerin irtisanomista koskevassa asiassa

28.05.2020

Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen osastosihteerin irtisanomista koskevassa asiassa

Kuulutus korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 27.5.2020/taltionumero 2338/Diaarinumerot 498/3/19 ja 511/3/19

---

Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen 27.5.2020 kunnallisen viranhaltijan irtisanomista koskevaan Hyvärisen ja Huohvanaisen valitukseen Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 21.12.2018 nro 8/0322/4.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja kumonnut Itä-Suomen hallinto-oikeuden valituksenalainen päätöksen, joka on koskenut Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätöstä 28.8.2014 (§ 68) ja Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätöstä oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä 2.10.2014 (§86).

Liperin kunnan sivistyslautakunnan 28.8.2014 tekemän päätöksen mukaan Hyvärisen virkasuhteen irtisanomisperusteet ovat olleet perusteeton kieltäytyminen virkatehtävistä, epäasianmukainen käytös, suunnatun työpaikkaselvityksen raportissa ilmenneet seikat sekä virkavelvollisuuden rikkominen.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ollut arvioitavana ainoastaan virkavelvollisuuden rikkomiseen liittyvä irtisanomisperuste, sillä muiden päätöksessä vedottujen perusteiden osalta hallinto-oikeus ei ole katsonut irtisanomisen edellytysten täyttyvän. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt virkavelvollisuuden rikkomusasiana vain osastosihteerin vuonna 2011 lähettämää sähköpostia luottamuksellisesta asiasta, joka oli lähetetty yli tuhannelle kunnan työntekijälle ja luottamushenkilölle vastoin työnantajan ohjetta.

Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että irtisanominen ei ole kuitenkaan ollut oikeasuhtainen seuraamus tämän teon moitittavuuteen nähden. Muita irtisanomiseen liittyviä perusteita korkein hallinto-oikeus ei ole käsitellyt.

Korkein hallinto-oikeus velvoittaa Liperin kunnan korvaamaan Hyvärisen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja hallinto-oikeudessa sekä Huohvanaisen oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa. Korkeimman hallinto-oikeuden osalta Huohvanaisen oikeudenkäyntikulut korvataan oikeusapulain nojalla valtion varoista. Liperin kunnan maksettavaksi tulleet Hyvärisen ja Huohvanaisen oikeudenkäyntikulut ovat yhteensä 22.564,86 euroa.

//Uutista tarkennettu 1.6.2020.//