Murupolku

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue.

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

Kokoontumisrajoitukset jatkuvat Itä-Suomessa

20.01.2021

Kokoontumisrajoitukset jatkuvat Itä-Suomessa - yli 20 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on edelleen kielletty

Itä-Suomen aluehallintovirasto jatkaa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osallistujamäärän rajoittamista. Yli 20 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Rajoitukset ovat edelleen välttämättömiä epidemiatilanteen rauhoittamiseksi ja ne ovat voimassa 22.2.2021 saakka.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on 20.1.2021 tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikki yli kahdenkymmenen (20) hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Päätös on voimassa Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien kunnissa.

Määräys on voimassa ajalla 23.1.2021 - 22.2.2021.

Muuntunut koronavirus leviää nopeasti

Muuntunut koronavirus voi aiheuttaa selvästi aiempaa nopeammin leviävän epidemian ja vaarantaa terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn. Ellei torjuntatoimia jatketa, COVID19-epidemiatilanteen äkillinen heikentyminen on mahdollista koko maassa.

Rajoitukset purevat, mutta hyväkin tilanne voi muuttua nopeasti ja rajoitusten jatkaminen Itä-Suomessa on välttämätöntä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen tavoitteena on ennakoivasti ehkäistä alueellaan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ja tartuntatautitilanteen pahenemista. Joukkoaltistumisten ja taudin leviämisen riski on erityisen suuri kaikissa tilanteissa, joissa suuri joukko ihmisiä kokoontuu ja voi päätyä lähikontaktiin keskenään.

Kansallinen viranomaisohjaus ja alueellisten yhteistyöryhmien näkemykset arvioinnin lähtökohtana

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjaa ja valvoo aluehallintovirastojen tartuntatautilakiin nojaavaa työtä koronaviruksen torjunnassa ja epidemiatilanteen uhkaan varautumisessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimii tartuntatautien torjunnan kansallisena asiantuntijana. Hybridistrategian mukaan epidemiaa torjutaan ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein.

Epidemiatilanteen heikentymiseen on reagoitava nopeasti ja ennakoivasti. Alueelliset torjunta- ja rajoitustoimet ovat avainasemassa, jotta tartuntojen leviäminen saadaan pysäytettyä.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöstä tehdessään ottanut huomioon sekä kansallisen (STM, THL) ohjauksen, että alueensa sairaanhoitopiirien kokonaisarviot alueiden tilanteesta sekä yhteistyöryhmien suositukset torjuntatoimista.

Itä-Suomen alueella toimii Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit.

Kaikkia ylimääräisiä kokoontumisia tulisi välttää

Itä-Suomen alueella sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voi järjestää alle kahdenkymmenen (20) henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Tilaisuuksien turvallisuus on kuitenkin varmistettava noudattamalla tarkasti opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 (päivitetty 4.11.) antamaa ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä.

Aluehallintovirasto suosittelee painokkaasti välttämään kaikkia fyysisiä kokoontumisia, joita ei ole pakko järjestää.

Itä-Suomen aluehallintovirasto seuraa tilannetta tarkasti. Jos epidemiologinen tilanne muuttuu, aluehallintovirasto arvioi kokoontumisia koskevaa rajoituspäätöstä uudestaan.

Aluehallintoviraston koronaneuvonta tapahtumanjärjestäjille (ma-pe klo 8-11.30 ja 12.30-16): p. 0295 016 666, koronainfo@avi.fi