Digihankkeet pääkuva

Navigaatiovalikko

Digihankkeet, sisältö

Varhaiskasvatuksen digihankkeet

Liperin varhaiskasvatuksessa käynnistyi syksyllä 2021 kaksi digipedagogiikkaan liittyvää hanketta. Tutustu hankkeiden etenemiseen!

Digipedagogiikkaa oppimaan

Digipedagogiikkaa oppimaan -hankkeen tavoitteena on teknologisen ajattelukyvyn lisääminen sekä lapsilla, että kasvattajilla. Medialukutaidon lisääminen ja teknologian turvallisen käytön osaaminen kuuluu olennaisena osana hankkeeseen.

Ohjelmoinnin ja robotiikan perusperiaatteiden ymmärtäminen tukee myös teknologiaa käyttävien pedagogisten toimintamallien suunnittelua.

Laaja-alainen teknologisen ajattelun kyky ja digitaalisten laitteiden käyttötaito on eri päiväkotiyksiköitä ja perhepäivähoitoa tasa-arvoistava ja tukeva rakenne. Hankkeen aikana kuvataan malli varhaiskasvatuksen teknologiselle oppimisympäristölle, joka tukee teknologiakasvatusta ja sen käyttöä.

Hankkeen tavoitteet

  1. Teknologisen ajattelukyvyn lisääminen.
    Teknologinen ajattelukyky on teknologian käytön mukana syntynyt, tiedostamaton ymmärrys laitteiden toiminnasta, eräänlainen ”lihasmuisti”. Tällöin uusi, itselle tuntematon laite ei ole pelottava, vaan sen käytön oppii sitä rohkeasti testaamalla. Eri valmistajien laitteet ja ohjelmistot kuitenkin toimivat useimmiten samankaltaisella logiikalla, joten jos syvempää ymmärrystä on kehittynyt, uuden asian käyttöönotto on varsin vaivatonta. Hankkeen tavoitteena on lisätä teknologista ymmärrystä ja rohkaista uusien laitteiden ja ohjelmistojen kokeiluun.
     
  2. Ohjelmoinnin ja robotiikan perusperiaatteiden ymmärtäminen.
    Vaikkei itse ohjelmoisi millään tavalla, ohjelmoinnillisen ajattelun osaaminen auttaa ymmärtämään miten eri tietotekniset laitteet toimivat.
     
  3. Medialukutaidon kasvattaminen.
    On tärkeää tiedostaa, että valeuutiset, kuvamanipulointi ja pseudotiede ovat valloillaan verkossa. Mikä tahansa väite olisi hyvä tarkistaa useammasta luotettavasta lähteestä. Youtubessa videoita julkaiseva ”asiantuntija” ei sitä välttämättä ole. Sosiaalinen media puolestaan luo valtavia paineita nuorten ulkonäölle, joten olisi tärkeää jo lapsesta alkaen ymmärtää, etteivät useimmat kuvat somessa ole aitoja vaan raskaasti muokattuja.
     
  4. Teknologian turvallinen käyttö.
    Tietoturvan suhteen ei tarvitse olla vainoharhainen, mutta on hyvä tunnistaa mahdolliset vaaranpaikat internetissä ja sen ulkopuolella. Internetissä kuka tahansa voi väittää olevansa kuka tahansa eikä verkkoon kerran laitettua tietoa saa sieltä helposti pois. On esimerkiksi tärkeää oppia jo varhain, etteivät pankit ja muut toimijat koskaan kysele salasanoja tai tunnuksia käyttäjiltä. Jos jokin utelu tulee esimerkiksi sähköpostiin, kyseessä on tietojenkalastelu, eikä siihen saa vastata tai klikata huijauslinkkiä.
     
  5. Teknologiaa hyödyntävien pedagogisten toimintamallien suunnittelu.
    Teknologiaa hyödyntävät pedagogiset toimintamallit eivät ole kilpailijoita traditionaaliselle pedagogiikalle, vaan pikemminkin laajennusosa niihin. Kun vanhat vuosikymmeniä käytetyt ja hyväksi koetut toimintamallit päivitetään digitaaliteknologiaa hyödyntäviksi, niiden potentiaali kasvaa entisestään.

Miten tavoitteemme näkyvät käytännössä? Voit tutustua hankkeen etenemiseen blogitekstien kautta!

Digileikistä digipedaan

Digileikistä digipedaan -hankkeen tavoitteena on vanhempien osallisuuden ja yhteistyömahdollisuuksien lisääminen lasten varhaiskasvatuksessa digitaalisesti ja monikanavaisesti. Hankkeen luomat prosessit dokumentoidaan. Toiminnassa käytettävät sovellukset tehdään asiakaslähtöisesti ja henkilökunta koulutetaan niiden käyttöön.

Hankkeessa kehitetään myös digivastaavien ja opettajien virtuaalisten AR- ja VR-ympäristöjen osaamista, jotta he pystyvät tekemään omia opetussisältöjään. Yksiköt voivat myös käyttää vapaasti toistensa digitaalisia sisältöjä.

Päiväkotien pihoista tehdään digitaalinen ympäristösuunnitelma ja -kartta sekä sähköinen pedagoginen kartta, mikä lisää kasvattajien tietoisuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Perhepäivähoidon digitalisaation kehittäminen ja samalla tasa-arvon kehittäminen eri varhaiskasvatusmuotojen välillä kuuluu myös olennaisena osana hankkeeseen.

 

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Joensuun seudun polut muodostavat yli 200 kilometrin reitistön

Joensuun seudun polut muodostavat yli 200 kilometrin reitistön

Joensuun seudun polkujen muodostama yli 200 kilometrin kokonaisuus on nyt koottu yhteen karttaan.

Joensuun seudulla on rakennettu viimeisten viiden vuoden aikana yhtenäistä polkuverkostoa Kontiolahdelle, Liperiin ja Joensuuhun. Kontiolahden Kontionpolut, Liperin Kinttupolut, Lykynlammen Lykynpolut ja rakenteilla olevat Lehmon-Utranharjun Harjupolut linkittyvät toisiinsa Jaama Trail -rengasreitin kautta.

Joensuun seudun yhtenäinen reitistö sisältää monipuolisesti erilaisia polku- ja tieosuuksia. Reitistön varrella on myös mm. alamäkipyöräilyyn tarkoitettu Pärnä Bike Park, Lykynlammen ulkoilukeskus, Kontiolahden ampumahiihtostadion ja Utran tekniikkarata. Reitistöllä on yhteensä 16 laavu- ja tulipaikkaa, joista suurin osa on kunnostettu tai rakennettu viime vuonna Ympäristöministeriön kunnille kohdistamalla virkistysreittien kehittämisavustuksella.

Joensuun seudun polkujen muodostama yli 200 kilometrin kokonaisuus on nyt koottu yhteen karttaan. Kartta valmistui osana Joensuun ja Kontiolahden yhteistä Koukuttavat reitit -hanketta, jonka muita tuotoksia ovat jo edellä mainitut Lykynpolut ja Harjupolut sekä viime syksynä käyttöönotetut esteettömät laavualueet Jaamankankaalla ja Lykynlammella.

Joensuun seudun monipuolisen reitistön suunnittelussa on huomioitu erityisesti maastopyöräilijät, mutta reitit palvelevat myös muita alueen ulkoilijoita. Alueen toimijoiden yhteistyö liikuntamatkailun ja erityisesti pyörämatkailun edistämisessä jatkuu seuraavaksi Outdooractive -palvelun käyttöönotossa ja viestinnässä.

 
Maastopyöräilijöitä rannassa kulkevalla polulla.

Lisätietoja antaa

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute