Navigaatiovalikko

Liperi-tietoa sisältö

Liperi-tietoa

Kunnallishallinnolla on Liperissä yli 140-vuotinen historia.

Ennen uuteen kunnallishallintoon siirtymistä paikallinen hallinto oli valtion ja ennen kaikkea kirkon käsissä. Uuteen kunnallishallintoon Liperissä siirryttiin vuonna 1875, kun seurakunta erotettiin kunnasta. Se merkitsi kunnallisten asioiden hoidon siirtymistä kokonaan kuntalaisille ja päätöksenteon siirtymistä kuntakokouksiin.

Kunnallishallinnon alkamista pidetään myös entisen emäpitäjän, Suur-Liperin, päättymisen ajankohtana, koska uusi kunnallisasetus mahdollisti useampien kuntien muodostamisen kuhunkin pitäjään. Näin entinen Suur-Liperi hajaantui useiksi eri kunniksi ja Liperin kunnan alueeksi jäi Liperin luterilaisen emäseurakunnan alue. 

Kirjaston toiminta alkoi Liperissä jo ennen uutta kunnallishallintoa; vuonna 2015 siitä tuli 170 vuotta.

Liperi tänään

Liperi on kolmen taajaman ja hieman alle 12 000 asukkaan kaunis ja vireä kunta Pohjois-Karjalassa. Sijaitsemme loistavien kulkuyhteyksien äärellä: meille pääsee junalla, bussilla, lentokoneella ja hyviä ulkoilureitistöjä pitkin myös pyörällä ja vaikka patikoiden.

Leipäpitäjänä tunnetussa Liperissä maataloudella on pitkät perinteet ja kunnassamme on tuottajia sekä alku- että lopputuotannossa. Maatalouden lisäksi kunnassamme on paljon teollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon markkina-aluetta on koko maailma. Liperin kunnassa on kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi. Lisäksi meillä on lukuisia vireitä kyliä.

Vaakuna

Liperin kunnan symboliksi vakiintuneen vaakunan suunnitteli tilauksesta taiteilija Ahti Hammar. Virallisesti vaakuna vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1954. Vaakuna on ulkoasultaan yksinkertainen ja siinä on käytetty vain yhtä heraldiikan peruskuviota, toistoristiä. Vaakuna kuvaa Liperin emäseurakuntaa ja siitä irtaantuneita neljää luterilaista seurakuntaa: Outokumpu (Kuusjärvi), Kontiolahti, Kaavi ja Polvijärvi.

Joensuun seurakunta erotettiin Kontiolahdesta, ei suoraan Liperistä. Taustalla on entinen Suur-Liperi, joka oli aikansa hallinnollinen keskus niin maallisissa kuin hengellisissäkin asioissa ja josta muut seurakunnat ja pitäjät ovat irtautuneet.

Uutisen lisäys (ylläpito)

angle-left Kunnanhallituksen esityslistalla Liperin koulun peruskorjauksen ja uudisrakennuksen luonnokset

Kunnanhallituksen esityslistalla Liperin koulun peruskorjauksen ja uudisrakennuksen luonnokset

Liperin kunnanhallituksen kokouksessa 4.3. käsitellään muun muassa Ylämyllyn kirjaston väistötilojen vuokrasopimusta ja Liperin koulukeskuksen eli kirkonkylän koulun peruskorjausta ja uudisrakentamista.

Liperin kirkonkylän koulukeskuksen peruskorjaus- ja uudisrakennussuunnitelmat ovat olleet työn alla viime vuoden kesäkuusta saakka. Tähän mennessä on käsitelty tilojen luonnossuunnitelmia ja kustannusarvioita. Alakoulun suunnitelma palautettiin tammikuussa valmisteluun, sillä tuolloinen kustannusarvio oli noussut esityksessä 3,77 miljoonasta eurosta 5,6 miljoonaan euroon ja lisäksi neliömäärä oli kasvanut luonnosvaiheesta 500 neliömetrillä.

Helmikuussa arkkitehtisuunnittelijalta saatiin toiset luonnokset, joissa neliömäärää ja myös kustannuksia oli saatu pienennettyä. Koulukeskuksen tilojen suunnittelussa on haluttu ottaa huomioon koulun tarpeiden lisäksi myös koulun ulkopuolinen käyttö.

- Tulevaisuudessa koulu palvelee kuntalaisia esimerkiksi kokousten ja muiden tapahtumien järjestämispaikkana sekä toimii eri järjestöjen kohtauspaikkana, Liperin kunnan tekninen johtaja Tommi Hirvonen valottaa.

Kunnanjohtaja esittää nykyisten luonnossuunnitelmien ja kustannusarvion hyväksymistä. Koulukeskuksen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeen lopulliset suunnitelmat tuodaan erikseen päätettäväksi kesällä 2019.

Lue koko esityslista Dynasty-tietopalvelusta.

Puheenjohtajan nuija puisella pöydällä.

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute